Luonnontilaisessa mets\u00e4ss\u00e4, joissa ihmisen vaikutus ei n\u00e4y, t\u00e4rkein lajistoon ja rakennepiirteisiin vaikuttanut yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 on mets\u00e4palo. Tutkimusten mukaan Etel\u00e4-Suomessa mets\u00e4palov\u00e4li ennen ihmisten vaikutuksen alkamista vaihteli 200\u2013500 vuoteen ja Pohjois-Suomessa t\u00e4t\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n. Mets\u00e4palot ovat kuitenkin Suomessa v\u00e4hentyneet olemattomiin ihmisten toiminnan seurauksena. Mets\u00e4talous on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, sill\u00e4 sen seurauksena maassamme on kattava mets\u00e4tieverkosto ja palontorjunta. Paloja on metsiss\u00e4mme nyky\u00e4\u00e4n vuosittain noin 1 000 hehtaarilla, joka vastaa noin 26 000 vuoden palosykli\u00e4. Mets\u00e4palojen v\u00e4hentyminen on luonnollisesti johtanut palojen aikaansaamien elinymp\u00e4rist\u00f6jen v\u00e4henemiseen ja sit\u00e4 kautta paloelinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 riippuvaisten lajien uhanalaistumiseen. Suomen uhanalaisista lajeista 3 % on ensisijaisia paloalueiden lajeja. Mets\u00e4paloymp\u00e4rist\u00f6jen v\u00e4henemist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4nkin painoarvoltaan nelj\u00e4nneksi merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 lajien uhanalaistumisen syyn\u00e4 lahopuun v\u00e4henemisen, vanhojen metsien ja puiden v\u00e4henemisen sek\u00e4 metsien puulajisuhteiden muutoksen j\u00e4lkeen. (Luke 2022)<\/p>\n\n\n\n
Paloalueiden v\u00e4heneminen ja toisaalta niiden positiivinen vaikutus monen lajin elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 on n\u00e4hty t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 perusteena mets\u00e4sertifiointiin m\u00e4\u00e4ritellylle kulotuskriteereille. PEFC-sertifikaatin vaatimusten mukaan 200 000 hehtaaria kohden on toteutettava yksi kulotuskohde, joiksi lasketaan my\u00f6s luontaiset mets\u00e4palot. Kulotukselle l\u00f6ytyy my\u00f6s tukea jopa niinkin korkealta taholta kuin nykyisen hallituksen hallitusohjelman kirjauksesta, jossa mainitaan ett\u00e4: \u201dEdistet\u00e4\u00e4n talousmetsien luonnonhoitoa, kuten lahopuun ja kantojen j\u00e4tt\u00f6\u00e4, kulotusta, tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4, riistatiheikk\u00f6j\u00e4, suojavy\u00f6hykkeit\u00e4 ja vesist\u00f6vaikutuksen pienent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimia.\u201d (P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019). <\/p>\n\n\n\n
Yksitt\u00e4isten kulotuskohteiden lis\u00e4ksi suositeltavaksi tulevaisuuden toimintatavaksi on esitetty my\u00f6s ns. palojatkumoita, joissa samalle alueelle muodostetaan paloalueita toistuvasti lajiston elinolojen turvaamiseksi pitk\u00e4j\u00e4nteisemmin.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4iden periaatteiden ja tavoitteiden pohjalta olemme siis kokoontuneet t\u00e4nne Kalpialan kyl\u00e4\u00e4n sytytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vuonna 2021 uudistushakatun alueen tuleen hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4 enteilev\u00e4n\u00e4 kes\u00e4kuun aamuna.<\/p>\n\n\n\n Kulottajan vanha viisaus kuuluu, ettei mihink\u00e4\u00e4n ole kiire ennen kuin tuli on sytytetty. On siis syyt\u00e4 suunnitella toimenpiteet tarkkaan ja huolehtia turvallisuudesta. Iso tekij\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksessa on tuuli – sit\u00e4 ei saisi olla liikaa ja sen suunta tulisi olla soveltuva. T\u00e4ll\u00e4 kertaa tuuli on suhteellisen navakkaa (n. 4 m\/sek), mutta onneksemme sen suunta on soveltuva pitkulaisen muotoista kuviota my\u00f6ten. H\u00e4t\u00e4keskukseen tehdyn ilmoituksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4semme sytytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulen vastatuuleen kuvion toisesta laidasta ja etenemme eteenp\u00e4in. Kuviossa on my\u00f6s kallioinen rinne, jonka p\u00e4\u00e4t\u00e4mme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kulon ulkopuolelle kastelemalla rinteen siten, ettei tuli p\u00e4\u00e4se kohoamaan m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. Kasteluvesi onkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 kulotuksen toteutuksessa, eli sen runsas saatavuus paloletkuihin tulisi varmistaa.<\/p>\n\n\n\n Sytytys etenee kokeneiden tekij\u00f6iden toimesta hallitusti ja saamme tulen nousemaan n\u00e4tisti pystysuoraan. Eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pyrki\u00e4 hallitsemaan tulta siten, ettei maasto pala liian voimakkaasti vaan sopivan pinnallisesti. Palavan aineksen ei siis pit\u00e4isi palaa kokonaan vaan ainoastaan hiilty\u00e4 – kuulostaa hankalalta, mutta ammattilaisten toteuttamana homma hoituu. Ihanteellisessa tilanteessa kuloalueella on hakkuut\u00e4hdekasoja tasaisesti, jolloin palokin etenee tasaisemmin. Joskus kasoja joudutaan my\u00f6s levittelem\u00e4\u00e4n alueelle, mutta onneksi emme siihen touhuun joudu t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes 30 asteen helteess\u00e4! Varsinainen poltto on ohi parissa tunnissa mink\u00e4 j\u00e4lkeen alueella alkaa j\u00e4lkivartiointi, mik\u00e4 onkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei kulo syty uudestaan.<\/p>\n\n\n\n Kulotuksen lajistovaikutuksia on tutkittu Suomessa 1980-luvun lopusta l\u00e4htien. Niin sanottu palonvaatija- ja palonsuosijalajisto hy\u00f6tyy kulotuksesta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. T\u00e4llaisia lajeja ovat esimerkiksi kovakuoriaiset, kuten kulokauniainen, jotka saapuvat kulotetulle alueelle hiilen tuoksun houkuttelemana kymmenien kilometrien p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Paloh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 hy\u00f6tyvi\u00e4 lajeja l\u00f6ytyy my\u00f6s monista muistakin eli\u00f6ryhmist\u00e4, kuten sienist\u00e4, j\u00e4k\u00e4list\u00e4, putkilokasveista, sammalista, linnuista, pikkunis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4, perhosista, ja monissa muissa hy\u00f6nteis- ja niveljalkaislajiryhmiss\u00e4 nopeasti palon j\u00e4lkeen. Linnuista erityisesti tikat hy\u00f6tyv\u00e4t runsaasta s\u00e4\u00e4st\u00f6puustosta ja poltosta. Toisaalta joissakin eli\u00f6ryhmiss\u00e4 kuten k\u00e4\u00e4v\u00e4kk\u00e4iss\u00e4 ja sammalissa h\u00e4iri\u00f6 aiheuttaa v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 negatiivista kehityst\u00e4, jonka j\u00e4lkeen tosin tilanne paranee. Nykyisin on lis\u00e4\u00e4ntynyt s\u00e4\u00e4st\u00f6puuryhmien poltto, jolloin paloalueella on entuudestaan j\u00e4reit\u00e4 puita kehittym\u00e4ss\u00e4 lahopuustoksi, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monia lajeja, joille paloalueen ja lahopuuston yhteisvaikutus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. (Luke 2022)<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 kertaa suunnitellulta kuloalueelta j\u00e4i polttamatta tuulisten olosuhteiden vuoksi noin puolen hehtaarin alue. T\u00e4m\u00e4 antaa meille mahdollisuuden vertailla kulotetun alueen ja palamattoman alueen kehityst\u00e4. Lis\u00e4ksi voimme tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan harkita kulojatkumon muodostamista alueelle, mik\u00e4li voimme suorittaa kulotuksen nyt k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neell\u00e4 osalla. <\/p>\n\n\n\n Tulemme kuitenkin k\u00e4v\u00e4isem\u00e4\u00e4n kuloalueella viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4, jotta n\u00e4emme mit\u00e4 kovakuoriaisia sielt\u00e4 hiilen seasta l\u00f6ytyy!<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/aarimetsa.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/AARI_kulotus_blogi_4-1024x488.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nMiten kulotus toteutetaan?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/aarimetsa.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/AARI_kulotus_blogi_1_HERO-1024x488.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nMitk\u00e4 lajit kulotuksesta hy\u00f6tyv\u00e4t?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Mit\u00e4 seuraavaksi?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Kirjallisuutta:<\/strong><\/h3>\n\n\n\n