vuositasolla. Kirjanpainajan kanssa samaa tasoa kustannusten aiheuttajina on hirviel\u00e4imet. Elottomista
mets\u00e4tuhojen aiheuttajista tuulituhot ovat merkitt\u00e4vimpi\u00e4. Luken julkaisemassa Mets\u00e4tuhojenkokonaisvaltainen arviointi : METKOKA-hankkeen loppuraportissa<\/a> vuotuisten kustannusten on laskettu
olevan 80\u2013150 miljoonaa euroa.
Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 erilaiset mets\u00e4tuhot aiheuttavat valtavia kustannuksia, ne my\u00f6s heikent\u00e4v\u00e4t metsien
hiilinielua ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t metsist\u00e4 saatavan laadukkaan puuraaka-aineen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Oikea-aikaisella ja hyvin
suunnitellulla mets\u00e4nhoidolla pystyt\u00e4\u00e4n pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4tuhojen riski\u00e4 ja huolehtimaan metsien
elinvoimaisuudesta my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n
Ilmastonmuutoksen odotetaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n mets\u00e4tuhojen riski\u00e4 monella tavalla<\/h2>\n\n\n\n
Ilmaston l\u00e4mpenemisell\u00e4 on monenlaisia vaikutuksia. Talvet ovat entist\u00e4 lyhyempi\u00e4, ja roudaton ja ehk\u00e4 Kaikkiin riskeihin ei voi vaikuttaa. Mets\u00e4n sijainti, topografia ja maaper\u00e4 on mit\u00e4 on. Niiden riskien, joihin Elinvoimainen mets\u00e4 tarjoaa monia ekosysteemipalveluja, toipuu h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 paremmin ja sopeutuu lmaston l\u00e4mpeneminen kasvattaa
lumetonkin aika pitenee. M\u00e4rk\u00e4\u00e4 painavaa lunta sataa useammin. Kuumat ja kuivat jaksot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja
pidentyv\u00e4t, mik\u00e4 kasvattaa mets\u00e4palojen riski\u00e4. Vaikka myrskytuhoja aiheuttavia myrskyj\u00e4 ei olisikaan joka
vuosi, niin tuhoa aiheuttavia voimakkaita myr\u00e4k\u00f6it\u00e4 voi olla useammin. Luke yll\u00e4pit\u00e4\u00e4
mets\u00e4tuhoriskikarttoja<\/a>, joista n\u00e4kee mm. riskitason tuulituhojen osalta eri puolilla Suomea.
L\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto on jo aikaistanut kev\u00e4tt\u00e4 ja pident\u00e4nyt kasvukautta. Vuotuinen tehoisa l\u00e4mp\u00f6summa
tulee kasvamaan, mik\u00e4 muuttaa kasvien ja eli\u00f6iden kehittymis- ja elinmahdollisuuksia. Jo nyt kannattaa
seurata s\u00e4\u00e4olosuhteita ja mets\u00e4tuhotilannetta Baltiassa sek\u00e4 Etel\u00e4-Ruotsissa. Suunta tulee olemaan 10\u201320
vuoden sis\u00e4\u00e4n Suomessa samankaltainen. Samoin Suomen sis\u00e4ll\u00e4 on hyv\u00e4 seurata 100\u2013200 kilometri\u00e4
etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 olevien alueiden s\u00e4\u00e4tilojen muutoksia. Ennuste on, ett\u00e4 metsien kasvu paranee
pohjoisemmaksi ment\u00e4ess\u00e4, mutta Etel\u00e4-Suomessa kasvu voi hiipua kuumuuden ja kuivuuden takia.
Pidempi kasvukausi mahdollistaa l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 viihtyvien puu- ja kasvilajien levi\u00e4misen aina vain
pohjoisemmaksi. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 on kuusen levi\u00e4minen entist\u00e4 pohjoisemmaksi. Samoin tulevat
levi\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaiset el\u00e4imet ja hy\u00f6nteiset, mukaan lukien tuhohy\u00f6nteiset. Pidempi kasvukausi voi
mahdollistaa tuhohy\u00f6nteisten lis\u00e4\u00e4ntymisen ja jopa useamman hy\u00f6nteissukupolven kehittymisen yhden
kes\u00e4n aikana. Puiden sienitaudit, mm. juurik\u00e4\u00e4p\u00e4, levi\u00e4v\u00e4t my\u00f6s helpommin l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 ilmassa ja
my\u00f6s sienitaudit tulevat levi\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 pohjoisemmaksi.
Esimerkkin\u00e4 aina vain pohjoisemmaksi levi\u00e4v\u00e4st\u00e4 lajista on kirjanpainaja, jota ei viisitoista vuotta sitten
Suomessa viel\u00e4 paljoa ollut. Nyt kirjanpainajal\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 on tehty jo Oulun pohjoispuolelta. Kirjanpainajan
torjunnassa nopeus on valttia. Kun havaitset kirjanpainajan reiki\u00e4 ja purua puissa, pit\u00e4isi kirjanpainajan toukkia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t puut kaataa ja vied\u00e4 mets\u00e4st\u00e4 pois viipym\u00e4tt\u00e4. Kun kirjanpainajan toukat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se
kehittym\u00e4\u00e4n aikuisiksi kirjanpainajiksi estet\u00e4\u00e4n laajemmat kirjanpainajatuhot.
Mets\u00e4keskuksen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 aineistosta <\/a>n\u00e4kee erilaisten tuhojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 eri puolilla Suomea vuodesta
1997 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Aineiston avulla voi arvioida erilaisten tuhojen riskej\u00e4 oman mets\u00e4n alueella.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/aarimetsa.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Nayttokuva-2023-6-14-kello-9.36.17.png\")
![\"\"](\"https:\/\/aarimetsa.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Nayttokuva-2023-6-14-kello-9.36.26.png\")
Miten mets\u00e4tuhojen riskej\u00e4 voi pienent\u00e4\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n
voi vaikuttaa, minimoimiseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ennakoida ja suunnitella oikea-aikaiset mets\u00e4nhoitotoimet.
Perinteisesti s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset k\u00e4ynnit mets\u00e4nomistajan toimesta mets\u00e4tilalla ovat olleet ainoa keino varmistua
tuhoista ja puuston kunnosta. Onko puusto elinvoimaista vai k\u00e4rsiik\u00f6 kuivuudesta tai liian tihe\u00e4n\u00e4
kasvamisesta? Samalla kannattaa vilkaista, millaiselta naapurin puolella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mets\u00e4tuholaiset eiv\u00e4t
tied\u00e4 mets\u00e4tilojen rajoista, vaan liikkuvat ja levi\u00e4v\u00e4t miten haluavat. Nyky\u00e4\u00e4n maastok\u00e4yntien tukena
voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia digitaalisia ty\u00f6kaluja. Jos tuhoja kuitenkin ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n tai havaitaan, on niiden tila
hyv\u00e4 kartoittaa aina paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 maastossa.
Tuhojen kohdalle sattuessa tai alkavia tuhoja havaitessaan on syyt\u00e4 reagoida nopeasti. Toimeen tarttumalla
voi est\u00e4\u00e4 laajemmat tuhot. My\u00f6s mets\u00e4tuholaki<\/a> velvoittaa mets\u00e4nomistajaa toimimaan. Hakkuiden j\u00e4lkeen,
on kaadetut havupuut kuljetettava pois mets\u00e4st\u00e4 lain asettamiin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoihin menness\u00e4. My\u00f6s
myrskytuhoalueilta on havupuut poistettava, jos kaatuneiden puiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 laissa m\u00e4\u00e4ritellyt rajat.
Mets\u00e4nhoitot\u00f6it\u00e4 ja hakkuita suunnitellessa on hyv\u00e4 pohtia asioita pidemm\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4. Mets\u00e4 kasvaa
hitaasti ja se, mit\u00e4 nyt istutetaan tai kylvet\u00e4\u00e4n, on vasta kymmenien vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 isoa mets\u00e4\u00e4. Kest\u00e4\u00e4k\u00f6
nyt tehdyt puulajivalinnat silloista ilmastoa?
Maaston muotojen ja maaper\u00e4n lis\u00e4ksi suunnitelmissa kannattaa ottaa huomioon my\u00f6s ilmansuunnat ja
tuuliolosuhteet. Kaikki mets\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t toimenpiteet vaikuttavat laajemmin kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n
alueeseen. Hakkuiden j\u00e4lkeen tuhoriskit kasvavat reunametsiss\u00e4. Oman mets\u00e4n tilanne ja k\u00e4sittely
vaikuttaa naapuritilaan ja p\u00e4invastoin.
Laadukkaasti toteutettu mets\u00e4n uudistaminen, juurik\u00e4\u00e4v\u00e4n torjunta ja oikea aikaisesti tehdyt
taimikonhoidot ja nuoren mets\u00e4nhoidot kantavat pitk\u00e4lle, my\u00f6s lannoituksilla pystyt\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n puuston
elinvoimaisuutta. Monimuotoisemmat mets\u00e4t ovat kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 my\u00f6s ilmastonmuutoksen edetess\u00e4. Useamman puulajin metsiss\u00e4 eiv\u00e4t tuholaiset ja taudinaiheuttajat p\u00e4\u00e4se tekem\u00e4\u00e4n niin kokonaisvaltaista tuhoa kuin yhden
puulajin metsiss\u00e4. Eri ik\u00e4isen puuston ja eri puulajien sekoitukset monipuolisena mosaiikkina parantavat
mets\u00e4n monimuotoisuutta, resilienssi\u00e4 ja elinvoimaisuutta.
Seuraavassa artikkelissa avaamme tarkemmin tuhoriskien minimoimista hallinnoimissamme metsiss\u00e4. Voit
k\u00e4yd\u00e4 jo nyt tutustumassa mets\u00e4nhoidon periaatteisiimme t\u00e4st\u00e4<\/a>.
10 t\u00e4rkeint\u00e4 ohjetta mets\u00e4tuhojen minimoimiseksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n\n
toteutuksesta<\/li>\n\n\n\n
helpommin muutoksiin. Huolehdi mets\u00e4si hyvinvoinnista oikea-aikaisilla hoitotoimilla.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\nmets\u00e4tuhojen riski\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Metsien kasvu on hidasta ja tuhoriskien pienent\u00e4minen koko mets\u00e4n
\nelinkaaren aikana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":15,"featured_media":3341,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_eb_attr":"","inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[6,1],"tags":[],"class_list":["post-3468","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-biodiversiteetti","category-yleinen"],"acf":[],"yoast_head":"\n