Suomessa turpeen nosto energiaksi aloitettiin jo 1800-luvulla ja se jatkuu edelleen vaikka määrät ovat laskeneet merkittävästi. Huipussaan turpeen energiakäyttö oli 1990-luvun lopulla, jolloin sen osuus koko energian käytössä oli 7 prosenttia ja tästä se on vähentynyt alle 2 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä aktiivinen turpeennostoala Suomessa on noin 30 000 hehtaaria, kun tekniseksi kokonaispotentiaaliksi GTK on arvioinu yli miljoonaa hehtaaria. Tyypillisesti turvetta nostetaan turvemaalta, joka on syntynyt suokasvien jäännösten epätäydellisestä hajoamisesta. Turvetuotannon loppumisen jälkeen jälkihoitotoimenpiteet ovat usein hyvin kevyitä: periaatteessa riittää, että pumput viedään pois ja alue saadaan vihertämään, johon riittää jo melkein pelkkä tuhkalannoitus.
Yksi tällaisista entisistä turvealueista Kärsämäellä tuli asiakkaamme omistukseen muutama vuosi sitten. Halusimme palauttaa luonnontilan alueelle ja ryhdyimme tutkimaan erilaisia jatkokäyttövaihtoehtoja yhdessä konsultin kanssa. Hyvin nopeasti selvisi, että osalle alueesta olisi mahdollista perustaa kosteikko, joka voisi palvella monenlaisten kasvien ja eläinte elinympäristönä huomattavasti paremmin kuin pelkkänä turveaavikkona, mitä alue on ollut turvetuotannon loputtua.
Esisuunnitelman perusteella haimme rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta JTF-rahoitusohjelman mukaista rahoitusta kosteikon perustamista varten. Tässä rahoitusmallissa maanomistaja vastaa 30 prosentista kustannuksista, joten julkista rahoitusta saa merkittävän osan. Hakemuksessa hanke jaettiin toteutussuunnitelman tekemiseen ja itse kosteikon rakentamistoimiin.
Nyt olemme ensimmäisen vaiheen maalissa ja toteutusssuunnitelma on valmis. Suunnitelman laadinnasta vastasi alan kokenut toimija Kosteikkomaailma. Suunnitelman teossa hyödynnettiin monenlaisia paikkatietoaineistoja, kuten tiheäpulssista lidar-aineistoa ja veden virtaamismalleja. Toki laadukkaan suunnitelman laadintaan tarvitaan myös maastotyötä ja konkreettisisa mittauksia.
Ydinajatuksena toteuttamissuunnitelmassa on jakaa noin 10 hehtaarin kosteikkoalue kolmeen osa-alueeseen korkeusvaihtelun mukaan. Alueelle rakennetaan myös säätöpato, jolla veden korkeutta kosteikossa voidaan säätää tarpeen mukaan. Muita tehtäviä rakenteita ovat kosteikkoaltaan tekosaaret ja kasvillisuuskenttä, joka muodostetaan ohjaamalla olemassa olevan laskeutusaltaan vesiä. Lisäksi kiinteistöltä poistetaan puustoa entiseltä pintavalutuskentältä ja alueelle pyritään ennallistamaan avosuo, jollaisena se oli ennen turpeennnoston aloittamista.
Hyödyt elinympäristölle, eläinlajeille, veden laadulle ja hiilensidontaan.
Kosteikkoalue on melko laaja ja voi siten tarjota runsaasti erilaisia elinympäristöjä lintulajistolle niiden muutto- ja pesimisaikana. Alue sijaitsee myös monien kosteikoista hyötyvien lintulajien, kuten hanhien muuttoreitillä.
Nykytilanteessa alueelta virtaa valumavesiä pois sarkaojien ja kokoomaojien kautta suoraan alapuoliseen vesistöön, joiden tilan voidaan olettaa menevän parempaan suuntaan kosteikon rakentamisen jälkeen. Kosteikolle on suunniteltu ohjata myös lähivaluma-alueen kuivatusvesiä. Tarkoituksena on, että Suomen Ympäristökeskus tulee seuraamaan alapuolisen vesistön tilan kehittymistä omassa hankkessaan.
Matalavetisistä kosteikoista, joille kehittyy muutamassa vuodessa vesikasvillisuutta hyötyvät muutkin kosteikoilla elävät lajit kuten lepakot, viitasammakko ja sudenkorennot. Avoveden lisääntyessä elinympäristöjen monimuotoisuus lisääntyy, mikä lisää edelleen eliöyhteisöjen rakenteen monipuolisuutta. Vetetyillä turvetuotantoalueen paikoilla voidaan myös vähentää ilmastopäästöjä, kun turpeen hajoaminen estetään eikä sen hajoamisesta pääse enää muodostumaan hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä. Seuraava vaihe hankkeessamme on kaivinkonetöiden toteuttajan löytäminen, minkä jälkeen varsinaiset rakennustyöt voivatkin alkaa toivottavasti jo vuoden 2024 puolella.
