Olemme istuttaneet pihapuuna paremmin tunnettua tammea (Qurcus robur) asiakkaidemme talousmetsiin. Ilmaston muutokseen varautumisen yhteydessä on hyvä huomioida, että ilmaston lämmetessä meidän pohjoisissa oloissa tulevat menestymään tällä hetkellä etelämpänä viihtyvät puulajit, kasvit ja valitettavasti myöskin tuholaiset. Kun mietitään mitä puulajia meidän kannattaisi tiettyyn paikkaan tänään istuttaa, on hyvä katsoa mitkä lajit menestyvät tällä hetkellä noin 100-150 kilometriä etelämmässä. Me lähdimme kokeilemaan tammen istutusta osana metsänhoitostrategiaamme ja varautumista lämpenevään ilmastoon.
Haarukoimme tammelle sopivia kohteita Savonlinnan ja Etelä-Suomen alueilta. Savonlinnan seutu valikoitui ensimmäiseksi kohteeksi, sillä meillä on seudulla oma asiantuntija, joka pystyy seuraamaan tammien kasvua sekä hoitotarpeita. Lisäksi Savonlinnan alueen ilmasto on tammelle sopiva ja lämpösumma riittävän iso.
Päädyimme istuttamaan tammea vuosien 2022 ja 2023 aikana yhteensä noin 8 500 tainta noin 8.5 hehtaarille Savonlinnan alueella. Ravinteisuudeltaan istutuskohteet ovat lehtomaista kangasta. Istutuskohteiksi etsittiin metsävaratietojärjestelmästä kohteita, joissa metsänviljelyn pääpuulajiksi oli valittu kuusi tai koivu. Vaikka tammi kasvaa karummallakin maaperellä, valitsimme kohteiksi reheviä kasvupaikkoja, jotta kasvuun lähtö varmistuu. Tavoitteena on tietysti pitkällä tulevaisuudessa siintävä hyvä tukkisaanto sekä korkea jalostusarvo. Kohdetta valikoidessamme mietimme myös sitä, löytyykö tammille ostaja tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kokeilua tullaan laajentamaan Etelä-Suomessa ainakin Salon alueelle.
Vuonna 2022 istuttamamme taimet olivat yksivuotiaita taimipaakkuja suomalaiselta taimitarhalta. Pian paakkutaimien istutuksen jälkeen huomasimme, että osa tammentaimista oli kärsinyt hallasta. On tärkeää muistaa, että tammi on hallan arka. Istutus kannattaa tehdä keväällä tai alkukesällä vasta sitten, kun hallavaaraa ei enää ole sekä välttää alavia maita. Tänä vuonna istutimme Ruotsista hankittuja kaksivuotiaita avojuurisia tammen taimia. Löydät videon tammen istutuksesta Instagramistamme.
Mikäli tammea halutaan kasvattaa talousmetsänä tukkisaantoa maksimoiden, tulee se istuttaa sekapuuna jonkun toisen puulajin kanssa. Puhtaat tammi-istutukset kasvavat oksikkaiksi ja pituuskasvu jää pienemmäksi kuin sekapuuna kasvatettuna. Esimerkiksi kuusi tai koivu kirittää tammen kasvua, jolloin latvus ja oksisto ei pääse levittäytymään liian laajalle, vaan tammet kasvavat pituutta suurin piirtein samaa vauhtia kuusien ja koivujen kanssa.
Tammi istutusten kehitystä on hyvä seurata, jotta varmistetaan että taimet lähtevät kasvamaan. Nuoren metsän kasvatusvaiheessa tulee sekapuuston kasvua suhteessa tammiin tarkastella tarkkaan, etteivät muut puut syö tammien latvusten kasvutilaa tai piiskaa tammien latvoja. Kun tammi saavuttaa noin 25-30 vuoden iän, raivataan pituuskasvua kirittämään istutettuja puita. Mikäli puut on istutettu suositusten mukaisesti kolmen rivin sarjoihin, joissa on vuorotellen kolme riviä tammea ja kolme riviä muita puulajejapuita, harvennetaan ensimmäisenä keskimmäinen puurivi. Toisessa harvennuksessa poistetaan loput muut puulajit ja jätetään tammet järeytymään.
Tammen juuristo on vahva ja sen luontainen uudistuminen on todennäköistä istutuskohteillamme. Tammi sietää hyvin varjostusta, joten mikäli istutetut kohteet ovat tarpeeksi reheviä ja niitä kasvatetaan jatkossa peitteisenä, on tammella hyvät mahdollisuudet menestyä jatkuvan kasvatuksen puulajina. Uskomme tammen mahdollisuuksiin menestyä Suomessa ja että tammen kasvatus tulee lisäämään metsätalouden kannattavuutta ja myös luonnon monimuotoisuutta.
Muista nämä, kun mietit tammi metsän istutusta:
- Sopiiko maaperä tammelle? Maaperä on hyvä tarkistaa perinpohjaisesti.
- Löytyykö läheltä tammelle ostaja?
- Onko alueella tammea tuhoavia eläimiä? Kuinka niiltä voidaan suojautua?
- Varmista taimien tai terhojen alkuperä
- Ajoita istutus oikein, jottei tule hallavaurioita
Lue lisää varautumisestamme metsätuhoihin aiemmasta kirjoituksestamme.