Kerroimme aikaisemmassa blogissa kosteikkohankkeestamme Kärsämäen Iso-Lamminnevalla, jonka tarkoituksena on muuttaa entinen turvetuotantoalue kosteikkoelinympäristöksi. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Iso-Lamminnevan ennallistaminen on ajankohtainen esimerkki siitä, miten käytöstä poistunut turvetuotantoalue voidaan muuttaa eläväksi kosteikoksi. Turvetuotantoalueen ennallistaminen tukee luonnon monimuotoisuutta, parantaa vesiensuojelua ja vähentää turvemaiden ilmastopäästöjä. Iso-Lamminnevan kosteikkohanke perustui projektissa huolellisesti laadittuun toimenpidesuunnitelmaan ja eteni vaiheittain kohti toimivaa kosteikkokokonaisuutta.
Lähtötilanne
Iso-Lamminneva on käytöstä poistunut turvetuotantoalue, jossa turpeen nosto on päättynyt ja lupavelvoitteet ovat rauenneet. Kokonaisuudessaan kohteen pinta-ala on yli 30 hehtaaria. Alueella oli ennen kosteikon rakentamisen aloittamista laajoja paljaita turvepintoja ja ojitettu vesitalous, mikä heikensi luonnon tilaa ja kuormitti alapuolisia vesistöjä. Ennallistaminen mahdollistaa alueen vesitalouden palauttamisen lähemmäs luonnontilaista suota sekä uudenlaisten elinympäristöjen syntymisen.
Ajankohta projektille oli otollinen, koska alue soveltuu hyvien yhteyksien vuoksi teknisesti kosteikkorakentamiseen ja sen sijainti valuma-alueella tekee siitä tehokkaan vesiensuojelukohteen. Ennallistaminen tukee myös laajempia tavoitteita, kuten vesilintujen elinympäristöjen lisäämistä ja kuivatettujen turvemaiden haitallisten ilmastopäästöjen vähentämistä.
Iso-Lamminnevan ennallistamisen käytännön työt perustuivat vuonna 2024 laadittuun kosteikon perustamisen toimenpidesuunnitelmaan. Suunnitelmassa määriteltiin alueen rakenteet, vedenkorkeudet, padot, laskeutusaltaat ja kasvillisuuskentät sekä hoito ja kunnossapito.
Rakennustyöt
Rakennustyöt tehtiin kahdessa eri vaiheessa vuonna 2025. Ensimmäisessä vaiheessa talvella muotoiltiin isot rakenteet kuten patopenkereet. Tämä työvaihe on käytännössä parasta tehdä silloin, kun maa on jäässä. Toisessa vaiheessa syksyllä 2025 alue viimeisteltiin valmiiksi kosteikoksi. Kosteikolle ajettiin jonkun verran soraa pohjapatojen rakentamista varten, minkä lisäksi rakenteisiin hankittiin pohjaputkia veden ohjaamiseksi ja korkeuden säätämiseksi.
Useasta osa alueesta toimivaksi kokonaisuudeksi
Iso-Lamminnevan kosteikko muodostuu valmiina neljästä toisiaan täydentävästä osa alueesta. Jokaisella osa alueella on oma tehtävänsä, mutta yhdessä ne muodostavat monitoimisen kosteikkokokonaisuuden. Rakenteet on suunniteltu siten, että virtaamat hidastuvat, vesi viipyy alueella pidempään ja kiintoaine sekä ravinteet sitoutuvat tehokkaasti.
Kokonaisuus mahdollistaa myös vedenkorkeuden säätelyn eri vuodenaikoina, mikä tukee sekä vesiensuojelua että lajiston monimuotoisuut
Ensimmäinen osa-alue keskittyy mataliin vesiin ja liejupintaisiin alueisiin. Alueelle rakennettiin patopenkereitä, liejupintaisia saaria ja tulvatasanteita. Näiden avulla syntyy matalan veden alueita, jotka soveltuvat erityisesti kahlaajille ja vesilinnuille ruokailuun ja levähdykseen.
Osa-alueen vedenkorkeutta voidaan säätää virtaamansäätöpadon avulla, mikä mahdollistaa liejupintojen ajoittaisen paljastumisen ja uudelleen peittymisen vedellä. Tämä vaihtelu on tärkeää monille kosteikkolajeille.
Toinen osa-alue toimii laajana vesiensuojelukosteikkona, johon ohjataan vettä satojen hehtaarien valuma-alueelta. Alueelle rakennettiin uusia avouomia, laskeutusallas, patopenkereet ja liejupintaisia saaria. Rakenteiden tarkoituksena on hidastaa veden virtausta ja lisätä sen viipymää.
Kun vesi viipyy kosteikolla pidempään, kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat pohjalle tai sitoutuvat kasvillisuuteen. Tämä vähentää tulevaisuudessa alapuolisten vesistöjen kuormitusta.
Kolmas osa alue keskittyy erityisesti laskeutusaltaisiin ja kasvillisuuskenttiin. Alueelle ohjataan vettä eteläiseltä turvetuotantoalueelta, ja sen alkuosaan rakennettiin laskeutusaltaiden kaltaisia rakenteita, sekä ns. kasvillisuuskenttä, joka toimii pintavalutuksen tapaan. Vesi virtaa hitaasti kasvillisuuden läpi, jolloin kiintoaine ja ravinteet sitoutuvat tehokkaasti. Ratkaisu parantaa vesiensuojelun tehoa erityisesti kesäaikaan, jolloin virtaamat ovat pienempiä.
Kosteikon neljäs osa-alue on turvetuotannon aikana käytetty entinen pintavalutuskenttä, joka ennallistettiin kehittymään takaisin kohti suoksi. Alue oli vanhojen ilmakuvien perusteella ollut puutonta suota ennen turvetuotannon aloitusta, minkä aikana sinne se oli metsittynyt tiheäksi hieskoivikoksi. Nyt sieltä poistettiin valtaosa puustosta ja penkereiden aukkoja tukittiin ja sade- sekä sulamisveden annetaan jatkossa kertyä alueelle luonnollisesti. Soistumisen käynnistyminen palauttaa alueen luontaista vesitaloutta ja vähentää turpeen hajoamisesta aiheutuvia päästöjä. Samalla alueelle kehittyy uusia suoelinympäristöjä.
Elinympäristöjä vesilinnuille ja kahlaajille
Iso-Lamminnevan kosteikko tarjoaa tulevaisuudessa monipuolisia elinympäristöjä vesilinnuille, kahlaajille ja muille kosteikkolajeille. Matalat vedet, liejupinnat, saaret ja vaihtelevat vedenkorkeudet luovat ruokailu- ja levähdysalueita eri lajiryhmille. Ensimmäisen ennallistamista seuranneen syksyn aikana alueella havaittiinkin jo satoja joutsenia levähtämässä ja ruokailemassa, mikä osoittaa, että kosteikko on nopeasti otettu osaksi muuttolinnuston käyttämää elinympäristöä.
Avoimuuden lisääminen kosteikon reuna-alueilla vähentää petopainetta ja parantaa lintujen pesimä ja levähdysolosuhteita. Kosteikon kehittyessä hyötyvät myös muut lajit, kuten sammakkoeläimet ja hyönteiset.
Vesiensuojelu, ilmastohyödyt sekä virkistyskäyttö kulkevat käsi kädessä
Kosteikon perustaminen käytöstä poistetulle turvetuotantoalueelle parantaa vesiensuojelua sitomalla ravinteita ja kiintoainesta ennen kuin vedet päätyvät alapuolisiin vesistöihin. Laajat vesialueet ja hidas virtaus vähentävät eroosiota ja tulvariskejä.
Vetetyillä turvemailla turpeen hajoaminen hidastuu, mikä vähentää hiilidioksidi ja dityppioksidipäästöjä. Näin vesiensuojelu ja ilmastohyödyt tukevat toisiaan.
Iso-Lamminnevan kosteikko soveltuu myös luonnon tarkkailuun ja virkistyskäyttöön. Alueelle on mahdollista saapua melko helposti, ja patopenkereet tarjoavat kulkureittejä ja näkymäpaikkoja. Kohde toimii esimerkkinä turvetuotannon jälkikäytöstä ja kosteikkorakentamisesta, ja se tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen ja luonnon havainnointiin.
Hoito, seuranta ja tulevaisuuden näkymät
Kosteikon toimivuus perustuu säännölliseen hoitoon ja seurantaan. Patolaitteet ja penkereet tarkistetaan säännöllisesti, ja vedenkorkeuksia säädetään tarpeen mukaan. Kasvillisuuden kehittymistä seurataan ja tarvittaessa ohjataan.
Iso Lamminnevan ennallistaminen tarjoaa arvokasta tietoa tulevia kosteikkohankkeita varten. Se osoittaa, miten turvetuotantoalue voidaan palauttaa osaksi elävää luontoa hallitusti ja pitkäjänteisesti.
