1950-luvun lopussa pieni poika oli kalastusretkellä Puruvedellä ja näki veneestä suoraan pohjaan. Kymmenen metrin syvyyteen. 

Sen pojan nimi on Reijo Jantunen, yksi Pro Puruvesi ry:n kuudesta perustajajäsenestä ja yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän muistaa Puruveden poikkeuksellisen kirkasvetisenä järvenä, yhtenä Suomen kirkkaimmista. Veden näkösyvyys vaihtelee vuodenajan ja sään mukaan. Parhaimmillaan se on talvella. 

Kun Reijo vuosikymmenten varrella palasi Puruvedelle, hän huomasi eron vanhaan. Lahtialueille oli kertynyt pohjaan sedimenttiä ja rannoille vesikasvillisuutta. Selkävedet pysyivät Suomen mittapuussa edelleen poikkeuksellisen kirkkaina, mutta järvi ei ollut enää entisensä. Juuri se sai Reijon ja viisi muuta paikallista liikkeelle. 

Näin Pro Puruvesi sai alkunsa 

Yhdistys perustettiin Kerimäellä 15.7.2010. Alkuun oli parin vuoden tarkkailuvaihe, jonka aikana paikallisten kanssa käytiin valuma-alueita ja rantoja läpi. Yhteistyössä ELY-keskusten kanssa aloitettiin säännöllinen vesinäytteiden otto suurimmilta valuma-alueilta laskevista joista. Alkuvuosina teetettiin myös koekalastuksia ja sedimenttitutkimuksia. Näin syntynyt tilannekuva ja verkosto oli perusta konkreettisten toimien aloittamiselle. 

”Suomen yhdenneksitoista suurimmassa järvessä muutokset tapahtuvat hitaasti. Mutta kun seurasi useamman vuoden, kokonaiskuva alkoi hahmottua. Ei ollut yhtä syyllistä, vaan ongelma oli hajakuormituksessa.” 

Hajakuormitus tarkoittaa, ettei vedenlaatua heikennä yksi tehdas tai päästölähde, vaan kymmenet pienet purot ja ojat. Puruveden valuma-alueilla suurin yksittäinen syy on ollut pienten ja keskikokoisten soiden vuosikymmeniä jatkunut ojitus. Luonnontilainen suo pidättää vettä ja ainesta paikallaan. Kun suo ojitetaan ja kuivataan, sieltä alkaa valua kiintoainetta ja ravinteita lahtien pohjille. Sedimentteihin syntyy paksu, ravinteikas kerros, joka on otollista kasvualustaa vesikasveille. Tuuli ja särkikalat siirtävät ainesta matalilta rannoilta syvemmille selkävesille. 
 
Pro Puruvesi täyttää tänä kesänä 16 vuotta. Jäseniä on yli 1600, mikä tekee yhdistyksestä Suomen suurimman täysin vapaaehtoispohjalta toimivan vesiensuojeluyhdistyksen sekä jäsenmäärältään että vesistön kooltaan. 

Kaksikymmentä valuma-aluetta 

Työ alkaa näkyä. Pro Puruveden alueella on tehty toimenpiteitä jo noin kahdellakymmenellä valuma-alueella. Paikalliset metsä- ja maanomistajat ovat olleet kunnostuksissa mukana myönteisellä mielellä. 

Yksi viime vuosien hienoimmista esimerkeistä on UPM:n päätös 560 hehtaarin suoalueen ennallistamisesta. Reijo summaa sen lyhyesti: upee juttu. 

Näin valuma-alueita kunnostetaan 

Kunnostuksissa käytetään monenlaisia keinoja. Valuma-alueille on rakennettu kosteikkoja, pohjapatoja, valuma-altaita ja eroosiosuojia, joilla pyritään pysäyttämään kiintoaine ja ravinteet ennen kuin ne päätyvät järveen. 

Työ ei pääty siihen, kun alue on kerran kunnostettu. Pro Puruvesi seuraa kaikkia valuma-alueita ja arvioi, riittävätkö tehdyt toimenpiteet tavoiteltuun lopputulokseen. Niille alueille, joilla työtä on jo tehty, suunnitellaan tarvittaessa täydentäviä ratkaisuja. 

Näkösyvyysennätys 12,3 metriä 

Sitten tuli yllätys. Kesä 2025 oli poikkeuksellisen kuiva. Virtaamat olivat pienet eikä talvella ollut juuri sulamisvesiä, joten valuma-alueilta ei huuhtoutunut juuri mitään. Järvi reagoi nopeasti, ja talven mittauksissa rekisteröitiin parhaimmaksi näkösyvyydeksi 12,3 metriä, ennätys vuodesta 2012 alkaneessa mittaushistoriassa. Kesällä näkösyvyys tippuu selkävesillä useita metrejä ja jää 6–8 metriin. 

”Järvi reagoi nopeasti siihen, jos valuma-alueilta ei tule tavaraa. Eli niillä toimilla, joita on tehty, on merkitystä.” 

Kuivuus siis korosti tulosta. Sama ilmiö kertoo silti myös tehdyn työn merkityksestä, sillä mitä vähemmän valuma-alueilta tulee kuormitusta, sitä kirkkaampana järvi pysyy. 

Säätiö valmisteilla 

Työ ei silti ole valmis, ja Puruveden vesienhoito on isossa muutosvaiheessa. Aiemmin valuma-aluekunnostuksia veivät eteenpäin erityisesti Metsäkeskus ja ELY-keskukset, mutta niiden resurssit ovat vähentyneet. Yhä isompi osa työstä jäisi vapaaehtoisten harteille, ellei jotain tehtäisi. 

Laaja asiantuntijajoukko päätyi ratkaisuun perustaa säätiöpohjainen organisaatio. Se ottaisi tulevaisuudessa päävastuun Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidosta. Savonlinna, Kitee ja Parikkala tarvittaisiin kantaviksi voimiksi säätiöön. Ne eivät ole toistaiseksi löytäneet yhteistä ratkaisua. Reijon mukaan säätiö on välttämätön työkalu, jotta em. järvien vesienhoidon tavoitteet saavutetaan ja pitkäaikainen monipuolinen toiminta turvataan isoine hankkeineen. Vapaaehtoisten varaan näin arvokkaiden järvien tulevaisuutta ei voi jättää. 

Yritysten rooli kasvaa 

Yritysten rooli on tässä kokonaisuudessa nousemassa merkittäväksi. AARI Metsä lähti mukaan tukijaksi vuonna 2023. Kolmivuotisen tukisopimuksen lisäksi yhtiö on lupautunut osallistumaan tulevan säätiön peruspääoman rahoittamiseen 25 000 eurolla, mikä on puolet vaadittavasta summasta. Vastaavanlaisia pitkäjänteisiä kumppanuuksia tarvitaan lisää, jotta järven hoito ei jää lyhytkestoisten hankerahoitusten varaan. 

”Näin isolla järvellä kukaan ei saa yksin asioita aikaan. Monen toimijan yhteistyötä tarvitaan, jotta saadaan käytännössä hommia eteenpäin.” 

Mitä jokainen voi tehdä 

Kumppanuudet ja säätiöt eivät kuitenkaan ole ainoa keino. Jokainen meistä voi tehdä paljon omalla rannallaan, mökillään tai retkellään. 

”Pidä oma pihapiiri siistinä, älä pese mattoja järvessä äläkä käytä shampoita rannalla. Kun keväällä jäät lähtevät, käy katsomassa oma rantasi ja siivoa, mitä sinne on talven aikana ajautunut. Kun liikut järvellä ja käyt saarissa, jätä paikat siisteiksi ja korjaile muittenkin jättämiä jälkiä.” 

Pieniä, arkisia tekoja, mutta yhteenlaskettuna niillä on iso merkitys. Kun jokainen Puruveden rannan asukas ja mökkiläinen huolehtii omasta rannastaan, vaikutus on kerrannainen. 

Myös metsän- ja maanomistajilla on tässä iso rooli. Kunnostusojituksia kannattaa jatkossa tehdä mahdollisimman vähän, ja hakkuukypsät metsät ojitetuilla suoalueilla vaativat erityistä harkintaa. Paikalliset metsänomistajat ovat lähteneet Puruveden kunnostuksiin mukaan myönteisellä mielellä. 

Kesä 2026 

Pro Puruvedellä on kesälle 2026 valmistelussa kahden uuden valuma-alueen suunnitelmat sekä pienehköjä valuma-alueiden toteutuksia. Pro Puruvesi järjestää heinäkuussa perinteisen Puruvesi-seminaarin. Pro Puruvesi osallistuu omalla osastolla useisiin Puruveden seutukunnan tapahtumiin. Seminaariin ja tapahtumiin on vapaa pääsy. Pro Puruveden FB-sivuilta  ja kotisivuilta voitte seurata Pro Puruveden toimintaa.  

Jos haluat tukea työtä konkreettisesti, Pro Puruveden jäseneksi voi liittyä yhdistyksen verkkosivuilta tai kirjallisesti. 

”Järvi reagoi nopeasti. Sekä huonoon että hyvään.” 

Me AARI Metsässä uskomme, että ympäristöteot ovat parhaimmillaan silloin, kun ne tehdään porukalla. Pro Puruveden esimerkki näyttää, miten paikallinen sitkeys, hyvä tieto ja yhteistyö muuttavat järven kohtaloa. Toivomme, että yhä useampi yritys löytäisi paikalliset suojeluhankkeet ja että jokainen meistä huolehtisi omasta rannastaan vähän paremmin kuin viime kesänä.