Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus puhuttaa kovasti keskusteltaessa metsä- ja luontoasioista. Metsien yksipuolistumisesta ja lajien katoamisesta ollaan huolissaan.

Maailmassa on aina ollut myllerrys käynnissä. Lajeja on kadonnut ja luontotyyppejä on hävinnyt ja uudenlaisia lajeja ja luontotyyppejä on syntynyt.

Ihmisen toimet ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen viimeisten vuosikymmenien aikana voimakkaasti. Ihmisellä on kuitenkin mahdollisuus myös vaikuttaa monimuotoisuuden säilymiseen. Biodiversiteetti on monella tavalla tärkeää niin ympäristön, ilmaston kuin taloudenkin kannalta. Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan.  

Lajit elävät monitahoisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Monet lajit ovat riippuvaisia toisistaan tai tietynlaisista elinympäristöistä, jotka muodostavat sellaisen riippuvuuksien verkoston, jota ei kaikin osin tunneta. Paljon jo tiedetäänkin esimerkiksi eri lajien yhteiselosta eli symbioosista. Tarvitaan vaikka joku pölyttäjähyönteinen hoitamaan kasvien lisääntymisen edellyttämä pölytys. Samalla tuo pölyttäjähyönteinen saa kasvin mettä ja siitepölyä ravinnokseen. Tai harmaalepän ja typpibakteerien symbioosi, josta syntyy typpiravinteita maaperään muidenkin käytettäväksi. Mikäli pölyttäjät katoaisivat tai kaikki harmaalepät kaadettaisiin, jäisi vuorovaikutusverkostoon aukkoja.

Metsissämme on monia erilaisia metsätyyppejä, jotka luokitellaan maaperän ja kasvupaikan ravinteisuuden mukaan. Kivennäismailla metsätyyppejä on vähemmän kuin turvemailla eli soilla. Soilla luokitteluun vaikuttaa lisäksi luonnontilaisuus sekä laajemmin tietyllä suotyypillä kasvava puusto ja kasvisto. Biodiversiteettiin vaikuttaa myös lämpö- ja kosteusolosuhteet sekä valon määrä.

Mitä biodiversiteetti tarkoittaa metsässä?

Metsänhoitoa suunniteltaessa on mietittävä, miten voidaan ylläpitää biodiversiteetin kaikkia tasoja. Metsä pitää tuntea hyvin, jotta tiedetään sen erityispiirteet ja sieltä löytyvät metsätyypit. Metsäsuunnitelma voidaan tehdä painottaen monimuotoisuuden vaalimista. Metsäsuunnitelma tehdään maastokäyntien varmennusten ja mittausten perusteella, jolloin se antaa hyvän pohjan monimuotoisuutta vaalivien metsänhoitotapojen valintaan. Maastokäynneillä huomataan myös mahdolliset arvokkaat suojeltavat kohteet tai luontotyypit.

Metsänhoitotoimenpiteitä tehdessä pidetään mielessä se, että jätetään sekapuustoa metsiin. Suositaan peitteellistä metsänkasvatusta ja mietitään, voisiko metsän kiertoaikaa pidentää esimerkiksi yläharvennuksella. Monipuolinen, monilajinen metsä on kestävämpi myös metsätuhoja vastaan.

Kun huolehditaan siitä, että erilaisille eläimille on sopivia elinympäristöjä, esimerkiksi pesäpaikkoja, riistatiheikköjä tai tekopökkelöitä, tulee metsään luonnollista vaihtelevuutta. Hyvin hoidetussa metsässä on myös mukava liikkua ja se sopii virkistyskäyttöönkin mainiosti.

Aarimetsän ammattilaiset ovat perehtyneet erilaisiin keinoihin vaalia monimuotoisuutta kustannustehokkaasti metsänhoidossa. Perehdymme riittävän usein tehtävillä maastokäynneillä metsien tilaan, jolloin havaitsemme mahdollisia toimenpidetarpeita. Suunnittelemme jokaisen metsän kohdalla hoitotoimet yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti metsän parhaaksi unohtamatta taloudellista tuottoa.

Miten monimuotoisuus voidaan huomioida metsänhoidossa?

Metsänhoitoa suunniteltaessa on mietittävä, miten voidaan ylläpitää biodiversiteetin kaikkia tasoja. Metsä pitää tuntea hyvin, jotta tiedetään sen erityispiirteet ja sieltä löytyvät metsätyypit. Metsäsuunnitelma voidaan tehdä painottaen monimuotoisuuden vaalimista. Metsäsuunnitelma tehdään maastokäyntien varmennusten ja mittausten perusteella, jolloin se antaa hyvän pohjan monimuotoisuutta vaalivien metsänhoitotapojen valintaan. Maastokäynneillä huomataan myös mahdolliset arvokkaat suojeltavat kohteet tai luontotyypit.

Metsänhoitotoimenpiteitä tehdessä pidetään mielessä se, että jätetään sekapuustoa metsiin. Suositaan peitteellistä metsänkasvatusta ja mietitään, voisiko metsän kiertoaikaa pidentää esimerkiksi yläharvennuksella. Monipuolinen, monilajinen metsä on kestävämpi myös metsätuhoja vastaan.

Kun huolehditaan siitä, että erilaisille eläimille on sopivia elinympäristöjä, esimerkiksi pesäpaikkoja, riistatiheikköjä tai tekopökkelöitä, tulee metsään luonnollista vaihtelevuutta. Hyvin hoidetussa metsässä on myös mukava liikkua ja se sopii virkistyskäyttöönkin mainiosti.

Aarimetsän ammattilaiset ovat perehtyneet erilaisiin keinoihin vaalia monimuotoisuutta kustannustehokkaasti metsänhoidossa. Perehdymme riittävän usein tehtävillä maastokäynneillä metsien tilaan, jolloin havaitsemme mahdollisia toimenpidetarpeita. Suunnittelemme jokaisen metsän kohdalla hoitotoimet yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti metsän parhaaksi unohtamatta taloudellista tuottoa.

Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus puhuttaa kovasti keskusteltaessa metsä- ja luontoasioista.

Metsien yksipuolistumisesta ja lajien katoamisesta ollaan huolissaan. Maailmassa on aina ollut myllerrys käynnissä. Lajeja on kadonnut ja luontotyyppejä on hävinnyt ja uudenlaisia lajeja ja luontotyyppejä on syntynyt.

Ihmisen toimet ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen viimeisten vuosikymmenien aikana voimakkaasti. Ihmisellä on kuitenkin mahdollisuus myös vaikuttaa monimuotoisuuden säilymiseen. Biodiversiteetti on monella tavalla tärkeää niin ympäristön, ilmaston kuin taloudenkin kannalta. Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan.  

Lajit elävät monitahoisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Monet lajit ovat riippuvaisia toisistaan tai tietynlaisista elinympäristöistä, jotka muodostavat sellaisen riippuvuuksien verkoston, jota ei kaikin osin tunneta. Paljon jo tiedetäänkin esimerkiksi eri lajien yhteiselosta eli symbioosista. Tarvitaan vaikka joku pölyttäjähyönteinen hoitamaan kasvien lisääntymisen edellyttämä pölytys. Samalla tuo pölyttäjähyönteinen saa kasvin mettä ja siitepölyä ravinnokseen. Tai harmaalepän ja typpibakteerien symbioosi, josta syntyy typpiravinteita maaperään muidenkin käytettäväksi. Mikäli pölyttäjät katoaisivat tai kaikki harmaalepät kaadettaisiin, jäisi vuorovaikutusverkostoon aukkoja.

Metsissämme on monia erilaisia metsätyyppejä, jotka luokitellaan maaperän ja kasvupaikan ravinteisuuden mukaan. Kivennäismailla metsätyyppejä on vähemmän kuin turvemailla eli soilla. Soilla luokitteluun vaikuttaa lisäksi luonnontilaisuus sekä laajemmin tietyllä suotyypillä kasvava puusto ja kasvisto. Biodiversiteettiin vaikuttaa myös lämpö- ja kosteusolosuhteet sekä valon määrä.

Mitä biodiversiteetti tarkoittaa metsässä?

Biodiversiteetti tarkoittaa elämän monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta kaikissa muodoissa ja vuorovaikutussuhteissa. Monimuotoisuus käsittää kolme eri tasoa. Yhtenä tasona on lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus. Toisena on lajien monimuotoisuus ja kolmantena ekosysteemien monimuotoisuus. Tarkemmin näistä voit lukea Helsingin yliopiston Johdatus biologian opetukseen -kurssin opetusmateriaalista.

Metsissä näkyvin monimuotoisuuden taso on lajien monimuotoisuus. Kasvaako metsässä pääasiassa vain yhtä puulajia vai onko se sekametsä, jossa puulajeja on enemmän? Kuinka monimuotoista metsän muu kasvillisuus ja eläimistö on?

Metsäekosysteemiin vaikuttaa heti jonkun lajin häviäminen. Usein hävinneen lajin paikan ottaa joku muu laji. Tuolla lajilla voi olla erilaiset riippuvuudet ja vaikutukset ympäristöönsä ja näin ekosysteemin toiminta muuttuu tavalla tai toisella joka tapauksessa. Esimerkiksi lehtipuiden tuottama karike palauttaa havupuukariketta nopeammin ravinteita takaisin maaperään, mikä parantaa maata monin tavoin. Tai sekapuusto heikentää juurikäävän leviämistä havupuiden juuristossa sekä pienentää kirjanpainajariskiä. Jos lehtipuusto raivataan kaikki pois taimikosta, jää nuo hyödyt saamatta.

Lajien sisäinen monimuotoisuus muuttuu metsissä hitaasti. Geneettisen perimän muutokset puustossa ja kasvistossa tapahtuvat lähinnä niin, että eläimet kuljettavat mukanaan siemeniä ja tuovat niitä uusille kasvupaikoille. Tähän myös ihminen voi vaikuttaa istuttaessaan jalostettuja taimia tai kylväessään jalostettuja perimältään laadukkaita siemeniä. Vaarana on vieraslajien leviäminen, jolloin vieraslajit levitessään voivat syrjäyttää muita lajeja ja ekosysteemit voivat muuttua radikaalisti.

Miten monimuotoisuus voidaan huomioida metsänhoidossa?

Metsänhoitoa suunniteltaessa on mietittävä, miten voidaan ylläpitää biodiversiteetin kaikkia tasoja. Metsä pitää tuntea hyvin, jotta tiedetään sen erityispiirteet ja sieltä löytyvät metsätyypit. Metsäsuunnitelma voidaan tehdä painottaen monimuotoisuuden vaalimista. Metsäsuunnitelma tehdään maastokäyntien varmennusten ja mittausten perusteella, jolloin se antaa hyvän pohjan monimuotoisuutta vaalivien metsänhoitotapojen valintaan. Maastokäynneillä huomataan myös mahdolliset arvokkaat suojeltavat kohteet tai luontotyypit.

Metsänhoitotoimenpiteitä tehdessä pidetään mielessä se, että jätetään sekapuustoa metsiin. Suositaan peitteellistä metsänkasvatusta ja mietitään, voisiko metsän kiertoaikaa pidentää esimerkiksi yläharvennuksella. Monipuolinen, monilajinen metsä on kestävämpi myös metsätuhoja vastaan.

Kun huolehditaan siitä, että erilaisille eläimille on sopivia elinympäristöjä, esimerkiksi pesäpaikkoja, riistatiheikköjä tai tekopökkelöitä, tulee metsään luonnollista vaihtelevuutta. Hyvin hoidetussa metsässä on myös mukava liikkua ja se sopii virkistyskäyttöönkin mainiosti.

Aarimetsän ammattilaiset ovat perehtyneet erilaisiin keinoihin vaalia monimuotoisuutta kustannustehokkaasti metsänhoidossa. Perehdymme riittävän usein tehtävillä maastokäynneillä metsien tilaan, jolloin havaitsemme mahdollisia toimenpidetarpeita. Suunnittelemme jokaisen metsän kohdalla hoitotoimet yksilöllisesti ja pitkäjänteisesti metsän parhaaksi unohtamatta taloudellista tuottoa.