Ilmastoviisas metsänhoito on metsien hoitamista niin, että metsät pysyvät hyvin kasvavina ja puuston määrää pyritään ylläpitämään ja lisäämään eri keinoin. Se on kokonaisvaltaista ajattelua, miten eri metsänkäsittelytoimenpiteet vaikuttavat metsän hyvinvointiin ja puuston kasvuun. Ilmastoviisas metsänkäsittely pohditaan läpi koko puusukupolvien elinajan, ei pelkästään seuraaviin hakkuisiin asti.

Metsän uudistaminen ripeästi ja taimikoiden hoito ajallaan

Avohakkuiden jälkeen on tärkeää uudistaa metsä mahdollisimman nopeasti. On tunnettava maaperä ja millainen uudistamismenetelmä on paras kyseiseen paikkaan. Istutetaanko alueelle taimet vai kylvetäänkö siemenet? Taimien ja siementen hankinnassa kannattaa satsata jalostettuun viljelymateriaaliin. Sillä laajennetaan alueen puuston geeniperimää ja monimuotoisuutta.

Valittu uudistamismenetelmä vaikuttaa myös tarvittavaan maanmuokkaustapaan. Maanmuokkaus antaa taimille tai siemenille etumatkaa muuhun kasvustoon nähden sekä vähentää mahdollisia tukkimiehentäiongelmia. Eri puulajeille ja eri maaperille suositellaan erilaisia maanmuokkaustapoja. Maanmuokkaus tehdään riittävänä, mutta ei liian voimakkaana.

Ilmastoviisas ja taloudellisesti ajatteleva metsänomistaja pitää taimikoistaan huolta. Taimikon perustamiskustannuksia ei kannata heittää hukkaan jättämällä taimikko selviytymään yksin ensimmäisistä vuosista. Oikea-aikainen taimikonhoito ja nuoren metsän hoito parantavat kasvavan puuston laatua ja nopeuttavat puuston kasvamista ja hiilensidontaa. Tässä vaiheessa luodaan pohja myös metsän monimuotoisuudelle, kun suunnitellaan tulevaisuuden säästöpuut, riistatiheiköt ja kasvatettavien puiden monilajisuus. Puulajien valinnassa kannattaa pohtia metsän säänkestävyyttä tulevaisuudessa.

Hoitohakkuiden suunnittelu ja riskienhallinta ennakoivina toimina

Kun puusto on saatu hyvään kasvuvauhtiin, kannattaa pohtia, millaisella aikataululla harvennushakkuut toteutetaan ja millaisella hakkuutavalla. Voisiko muutaman vuoden pidempi harvennusväli olla hyödyllinen sekä ilmastoviisauden että metsänomistajan tilipussin kannalta? Muutamassa vuodessa puusto ehtii järeytyä ja tuottaa enemmän.

Lannoitus on helppo ja nopein keino lisätä puuston kasvua ja hiilen sidontaa. Usein ravinnepuutteet aiheuttavat puuston kasvun hidastumista ja heikentävät puustoa. Heikentynyt puusto on riskialttiimpi erilaisille tuhoille. Ravinnetasapainon korjaus lannoittamalla on oivallinen keino tasapainottaa tilanne ja vauhdittaa puuston kasvua. Tuhkan käyttö lannoitteissa on myös kierrätystä ja kohentaa samalla turvemaiden vesitaloutta. Hyvälaatuinen tuhka tehostaa puuston, juuriston ja maaperän hiilensidontaa.

Varttuneen kasvatusmetsän kohdalla on pohdittava riskienhallintaa. Kuinka kauan metsä vielä kasvaa enemmän kuin sieltä lahoaa puuta? Mikä on todennäköisyys hyönteis- tai luonnon sääilmiötuhoille?

Avohakkuu vai metsän jatkuva kasvatus?

Usein avohakkuut nähdään mörkönä ja ilmastonmuutoksen edistäjänä. Vaihtoehdoksi koetaan jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Kumpikaan vaihtoehto ei ole ainoa ratkaisu, eikä sovi kaikkialle. On tunnettava metsä, sen maapohja ja puusto sekä tunnistettava parhaat vaihtoehdot.

Yksipuolista, varttunutta, tasaikäistä puustoa ei kannata kasvavien tuhoriskien takia enää harventaa, jolloin avohakkuu on ainoa vaihtoehto. Joskus sienien lahottama puusto on kaadettava avohakkuulla ja vaihdettava puulajia, jotta maaperä puhdistuu. Vaikka avohakkuun jälkeen metsä näyttää rujolta, tilanne korjaantuu muutamassa vuodessa.

Parissa kymmenessä vuodessa puusto on jälleen hiilinielu, kunhan siitä on pidetty hyvää huolta. Avohakkuiden suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota myös maisemallisiin asioihin ja monimuotoisuutta lisääviin toimiin. Tärkeinä asioina on jätettävät säästöpuut ja riistatiheiköt sekä niiden sijoittuminen aukolla.

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on metsän kasvatusta ilman avohakkuita. Harvennuksilla pyritään ylläpitämään puuston eri-ikäisrakennetta poimintahakkuilla. Jatkuvassa kasvatuksessa on myös tavoitteena taloudellinen kannattavuus. Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden suunnittelu ja toteutus vaativat metsäalan ammattilaisilta erilaista osaamista kuin perinteisen tasaikäisrakenteisen metsänhoidon hakkuut.

Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsänhoidon kustannukset ovat pienemmät kuin tasaikäisrakenteisen metsän hoidossa. Kuitenkaan jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa ei päästä samanlaiseen puuntuotokseen kuin tasaikäisrakenteisen metsän kanssa. Puunkorjuu on jatkuvan kasvatuksen menetelmillä kalliimpaa ja hankalampaa. Siitä huolimatta se voi olla joissakin tapauksissa taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Jatkuva kasvatus voi sopia Luken viimeaikaisten tutkimusten mukaan turvemaille. Hakkuissa suolle on jätettävä puustoa kasvamaan vähintään sen verran, mitä metsänhoitosuositukset ja metsälaki edellyttävät, jotta metsä säilyy hiilinieluna. Liian voimakkaasti harvennetussa turvemaan metsässä metaanipäästöt kasvavat, kun turvemaa muuttuu metaanin nielusta metaanin lähteeksi. On osattava suunnitella ja toteuttaa turvemaiden hakkuut ja mahdolliset kunnostusojitukset optimaalisesti, jotta jatkuvapeitteinen kasvatus on ilmastoviisasta.

Metsänhoito suunnitellaan jokaiselle metsäpalstalle yksilöllisesti

Metsänhoitomme lähtökohtana ovat Tapion hyvän metsänhoidon suositukset, sekä PEFC™ ja FSC® sertifikaattien vaatimukset. Metsänhoitomme on aina jokaiseen metsäpalstaan erikseen yksilöllisesti suunniteltua. Kasvatamme metsiä mahdollisuuksien mukaan peitteellisenä, edistäen luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa.

Kustannustehokkaan, ilmastoviisaan ja oikea-aikaisen metsänhoidon avulla saadaan metsälle paras tuotto. Keskustelemme mielellämme kanssasi erilaisista vaihtoehdoista metsäsi hoitamiseksi. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!