Maailman korkealaatuisin pakurikääpä kasvaa tutkitusti maailman puhtaimmassa luonnossa – Suomessa. Suomalainen luomupakuri on maailmalla kysytty laatutuote, jonka saatavuus luonnonvaraisena on kuitenkin ehtymässä seuraavan vuosikymmenen aikana.  Luonnonvarakeskus Luken sekä Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen pohjautuvan menetelmän avulla pakurikääpää voidaan nykyisin kasvattaa suomalaisissa koivuissa, ja taata näin kallisarvoisen viestituotteen saatavuus, sekä samalla parantaa muuten heikkotuottoisen koivun tuottopotentiaalia.

Bioteknologiayhtiö KÄÄPÄ Biotechin metsäpalveluyksikkö KÄÄPÄ Forest on kaupallistanut Luken ja Itä-Suomen yliopiston pakurin kasvatusmenetelmän. Yritys myös kehittää ja valmistaa Karjalohjalla sijaitsevassa tuotantolaitoksessaan korkealaatuisia hyvinvointituotteita suomalaisesta luomupakurista kansainväliseen myyntiin Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan.

AARI Yhteismetsä aloitti syyskuussa 2021 luomupakurin kasvattamisen yhteistyössä KÄÄPÄ Forestin kanssa. AARI Yhteismetsä on valinnut pakurin kasvatukseen tavanomaisesti metsästä pois harvennettavia ja heikkotuottoisimpia koivuja, jolloin niistä saadaan hyvän tuottopotentiaalin sijoituskohteita. Metsässä lisätään pakurinviljelyn kautta samalla metsäekosysteemin hyvinvoinnille keskeisen lehtilahopuun määrää, joka tukee metsän eliölajien monimuotoisuutta.

Pakuria viljellään useimmiten metsien heikkotuottoisissa koivikoissa, sekä talousmetsän niissä rungoissa, jotka muuten harvennettaisiin kuitu- ja energiapuuna. Pakurin kasvatus on korkean tuoton ja kohtuullisen riskin sijoitus. Kasvuaika korjuukokoiselle pakurille on arviolta 10 vuotta.

Miten pakurikäävän kasvatus toimii käytännössä?

Pakurinviljelyyn soveltuvat erinomaisesti rääseiköt ja heikkotuottoiset koivikot. Ympättävien koivujen on hyvä olla rinnankorkeuden läpimitaltaan 10-15 cm. Tällöin puu on vahvistunut riittävästi, jotta se voi tuottaa pakuria 10-20 vuotta. Ympättäviä koivuja on hehtaarilla yleensä n. 400-1000 kpl.

Ymppäyksessä koivuun porataan reiät ja reikiin naputellaan pakuriympit pehmeällä puisella tai kumisella vasaralla. Reiät suojataan haavavahalla, jotta ymppäyskohtaan ei pääse muiden sienten itiöitä. Yhteen koivuun suosittelemme istuttamaan neljä pakuriymppiä.
Ensimmäisten kasvuvuosien aikana ympeillä istutetun pakurikäävän rihmastot kasvavat yhteen ja muodostavat yhtenäisen kasvuston. Useamman ympin käyttö lisää haavakohtia, joista pakuri tulevaisuudessa pyrkii ulos, ja auttaa rihmastoa saamaan nopeammin jalansijan puusta, lyhentäen samalla kasvuaikaa. 

Ensimmäisinä kasvuvuosina pakuri levittäytyy puun sisällä, kasvaen ymppäyskohdasta pystysuunnassa sekä sisäänpäin puun ytimeen. Puun pinnalla voidaan havaita haavakohtien ympärillä ruskeaa ligniinipitoista vuotoa, joka on ensimmäinen selvä merkki ymppäyksen onnistumisesta. Seuraavina vuosina pakuri erottu tuohessa kohoumina ja repeytyminä. Varsinainen pakurikasvaimen alku työntyy esiin n. 3-5 vuoden ikäisenä, minkä jälkeen alkaa kasvukausi. Kasvun kannattaa antaa kuitenkin jatkua tämän jälkeen vielä useita vuosia, jotta saadaan kookkaan kokoisia pakurikasvaimia kerättäväksi.

Samasta puusta voi saada jopa kolme satoa pakurikääpää (noin 20 vuoden aikana). Viimeisen pakurisadon jälkeen puu kaadetaan, ja sen voi hyödyntää energiapuuksi tai muiden arvokkaiden kääpien kasvualustana.