Sekametsäisyyteen pyrkiminen on oleellinen askel kohti ilmastokestävämpää
metsänhoitoa, jolla edistetään metsäluonnon monimuotoisuutta ja terveyttä.
Sekametsien kasvatuksella voidaan yhdistää hiilensidonta, puuntuotanto,
tuhokestävyys ja monimuotoisuuden lisääminen. AARI Metsän metsänhoidon
tavoitteisiin on jo pidemmän aikaa kuulunut lehtipuuosuuden kasvattaminen ja
metsän monimuotoisuudesta huolehtiminen hallinnoimissaan metsissä.
Miksi sekametsien kasvattaminen on tärkeää?
Pääosin puhtaiden kuusikoiden ja männiköiden kasvatus on puuntuotannollisesti
tehokasta, mutta ilmastonmuutoksen myötä varsinkin pintajuurinen kuusi on altis tuhoille.
Sekametsässä eri puulajit tarjoavat suojaa toisilleen, mikä hidastaa esimerkiksi
juurikäävän ja kirjanpainajan leviämistä ja vähentää tuhojen vaikutusta koko metsään.
Tulevaisuudessa monimuotoiset sekametsät tarjoavat taloudellista turvaa ilmaston
lämmetessä.
Lisäksi sekametsät edistävät hiilensidontaa tehokkaammin kuin yhdestä puulajista
koostuvat metsät. Erilajisten puiden kasvutottumukset ja -vaatimukset hyödyntävät
maaperän eri kerroksia ja resursseja metsässä, mikä tehostaa hiilen sitoutumista kasvien
biomassaan ja maaperään.
Sekametsät luovat monipuolisempia elinympäristöjä eri eliölajeille, mikä edistää
ekosysteemien monimuotoisuutta ja tukee lajien sopeutumista ilmastonmuutoksen
aiheuttamiin haasteisiin.
Sekametsän kasvattaminen vaatii aikaa ja osaamista erityisesti taimikonhoidossa. Luken
toteuttamassa SEKAVA- hankkeen tulokset tukevat AARI Metsän linjaa metsän hoidossa.
SEKAVA-hankkeessa kävi ilmi, että sekametsän kasvattaminen on mahdollista, mikäli
taimikonhoito on toteutettu ajallaan ja sopivalla kasvupaikalla.
SEKAVA-hankkeen tulosten perusteella jalostetut kuusen taimet pystyivät kasvamaan
samaan tahtiin kuin koivut oikeissa kasvuolosuhteissa. On kuitenkin olennaista, että
päätös sekametsän viljelystä tehdään jo taimivaiheessa, jotta voidaan hyödyntää
luontaista siemensyntyistä koivua. Tulevaisuudessa siemensyntyiset koivut
todennäköisesti tuottavat korkealaatuista sahatavaraa. Vesasyntyisten koivujen potentiaali
on epävarma. Tuloksista voitiin myös huomata, että koivun syntymisajankohdalla on
erittäin suuri merkitys. Koivu ei saa olla syntynyt ennen istutusta, jolloin sillä on liian suuri
etumatka verrattuna kuuseen.
AARI Metsä pyrkii hyödyntämään uudistamisissaan mahdollisimman paljon luontaista
ainesta, jonka myötä istutettava tai kylvettävä alue pysyy mahdollisimman pienenä ja syntyy luontaista kerroksellisuutta. Luontainen kerroksellisuus edesauttaa sekametsän
syntyä.
Sekametsän taimikonhoidossa huolehditaan samanaikaisesti kaikkien puulajien
kasvuolosuhteista. AARI Metsän taimikonhoidon ohjeistuksessa kasvukuntoista lehtipuuta
tulee jättää kasvamaan myös varhaisperkauksessa, joka tehdään kuusten ollessa reilun
metrin pituisia. Tällöin voidaan mahdollistaa kuusen nopea kasvu, jotta ne pärjäävät
jätetyille koivuille. Myöhemmissä perkauksissa poistetaan ylimääräinen lehtipuuvesakko ja
harvennetaan taimikko sopivaan kasvatustiheyteen. Samalla poistetaan etukasvuinen
koivu, joka häiritsee kuusien kehitystä.
Taimikonhoidon toteutuksessa hies- ja rauduskoivun tunnistaminen on tärkeää, sillä
rauduskoivu on metsätalouden kannalta selvästi arvokkaampi. Luonnontaimissa
laatuvaihtelu on myös suurta, jonka vuoksi jäävien taimien laatuun on kiinnitettävä
enemmän huomiota ja tämä voi viedä normaalia enemmän aikaa.
Taimikkovaiheessa koivut voivat olla lievästi (alle 50 cm) pidempiä kuin kuuset, sillä se
turvaa koivujen latvuksia ja paksuuskasvua, mutta eivät aiheuta vahinkoja kuusten
latvuksille. Kasvamaan jäävien taimien kokonaistiheys tulee toteuttaa tarkasti suositusten
mukaan, sillä koivun on tarkoitus täydentää taimikkoa, eikä lisätä kokonaistiheyttä.
Taimikkoon jätetään myös monimuotoisuudelle tärkeitä lajeja, kuten haapaa ja raitaa
yksittäisinä puina tai puuryhminä, sekä riistatiheiköitä. AARI Metsän metsänhoidon
ohjeistuksena on jättää kokonaan käsittelemättä yksi aari jokaista hehtaaria kohti, jolloin
voidaan lisätään entisestään monimuotoisuudelle tärkeitä tiheikköjä, lahopuuta ja
puulajivaihtelua.
Männyn osalta laadukkaan puun kasvattaminen edellyttää tiheää kasvatusasentoa jo
kiertoajan alussa. Kuusi-mänty sekametsissä saatetaan joutua joustamaan kuusen
kannalta ihanteellisesta taimikonhoidon ajankohdasta erityisesti rehevillä kasvupaikoilla,
joka tarkoittaa viivästystä kuusen kannalta ihanteellista taimikonhoidon ajoituksesta.
Kuusen ja koivun sekaistutuksesta näyttäisi SEKAVA-hankkeen perusteella syntyvän
kaksijaksoinen sekametsä, jota ei voi myöhemmin taimikon hoidossa kääntää
sekametsäksi. Kaksijaksoisesti kasvava kuusi-koivu-istutusmetsä voi olla toisaalta tehokas
hiilensitoja.
Sekametsäisyyttä voidaan myös lisätä istuttamalla esimerkiksi tervaleppää tai hieskoivua
kosteisiin kohtiin. Nämä puulajit kestävät kosteampaa ympäristöä ja toimivat esimerkiksi
ojien vieressä luontaisina kuivattajina, jolloin kunnostusojituksen tarve vähenee.
Tavoitteena on sekapuustoisuuden säilyminen koko kiertoajan. AARI Metsän tavoitteisiin
kuuluu kuitenkin myös kiertoajan pidentäminen, jonka vuoksi koivu ei välttämättä kestä
hyväkuntoisena tukkina kiertoajan loppuun asti. Mikäli koivuissa havaitaan terveydellisiä
ongelmia, voidaan tukkikokoiset koivut poistaa jo esimerkiksi toisessa harvennuksessa.
Metsikköön jäävä lehtipuu muodostaa monimuotoisuudelle tärkeää pysty- ja
maalahopuuta, sekä poistetut puut mahdollistavat luontaisen taimettumisen.
Onnistuakseen sekametsän kasvatus tarvitsee oikea-aikaiset ja oikein toteutetut
hoitotoimenpiteet ja sopivan puulajin valinnan oikealle kasvupaikalle, joilla voidaan turvata
puuntuotanto, hiilensidonta, tuhokestävyys ja monimuotoisuus.