Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi metsiimme, sillä lämpenemisen myötä kasvukausi pitenee, tuhoriskit ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Erityisesti pohjoisilla alueilla ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Tämä asettaa haasteita metsäluonnolle, jonka on sopeuduttava uusiin olosuhteisiin entistä nopeammin, joka voi johtaa siihen, että luonnonvalinta on liian hidasta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden mukaan boreaalisissa metsissä ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla monimuotoisia. Kasvukauden piteneminen, lämpeneminen ja maaperän orgaanisen aineen hajoamisen kiihtyminen voivat edistää puiden kasvua. Kuitenkin samanaikaisesti lisääntyneet tuulituhot ja lyhenevät pakkasjaksot voivat tuoda mukanaan suurempia tautiriskejä ja muita haittoja.

Puut reagoivat ilmastonmuutokseen eri tavoin riippuen lajista, kasvupaikasta ja sijainnista. Tämä tekee vaikutusten ennustamisesta haastavaa. On kuitenkin selvää, että metsäjalostuksella on merkittävä rooli puiden sopeuttamisessa muuttuviin olosuhteisiin. Jalostuksen avulla voidaan parantaa puiden kestävyyttä, lisätä hiilensidontaa ja jalostaa puun ominaisuuksia, jotka tuottavat parempaa sahatavaraa.

Jalostuksessa sukupolvet vaihtuvat nopeammin kuin luonnossa, ja kenttäkokeissa testataan jokaisen sukupolven ehdokasaineistot. Ehdokasaineistoa arvioidaan pituuden, läpimitan, oksaominaisuuksien, sekä bioottisten ja abioottisten vahinkojen suhteen. Näistä puista valitaan jalostuspuut, joiden jälkeläiset ovat todennäköisemmin kestävämpiä ja tuottoisempia kuin luonnontaimet. Jalostetun metsäpuuaineksen geneettinen monimuotoisuus on myös todennäköisesti suurempaa kuin luonnontaimien, sillä jalostusaines on peräisin laajemmalta alueelta. Kuitenkin jalostettujakin taimia istuttaessa tai kylväessä siemeniä, tulee huomioida alkuperä.

Metsäpuulajeista erityisesti pintajuurinen kuusi on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja kuivuudelle. Ilmastonmuutoksen myötä kasvukauden ennustetaan alkavan aiemmin, mikä lisää erityisesti kuusen keväthalloista johtuvia vaurioita. Tämän seurauksena varhain keväällä kasvunsa aloittavien yksilöiden hallavaurioiden riskiä pyritään vähentämään karsimalla ne pois jatkojalostuksesta. On havaittu, että silmujen puhkeamisen ajoitus periytyy voimakkaasti, joten tulevaisuudessa jalostetut kuusentaimet todennäköisesti
kestävät keväthalloja paremmin.

Kuusen jalostuksessa keskeisinä tulevaisuuden ominaisuuksina nähdään myös kuivuuden sietokyky ja juurikäävän vastustuskyky, joita voidaan jalostaa karsimalla tuhoherkkiä yksilöitä. Karsimalla pois tuhoherkät yksilöt jatkokehityksestä vähennetään niiden perintötekijöiden esiintymistä jalostusmateriaalissa verrattuna luonnonpopulaatioon. Puun sahatavaraominaisuuksia voidaan parantaa metsänjalostuksella. Oksattomampi
puutavara parantaa puun laatuominaisuuksia, kuten lujuutta ja kestävyyttä, mikä tekee siitä houkuttelevamman materiaalin monenlaisiin rakennus- ja korjaustöihin. Tämä puolestaan edistää kestävää rakentamista ja vähentää tarvetta korvaaville materiaaleille, kuten betonille, jonka tuotanto aiheuttaa suuria hiilidioksidipäästöjä. Hiilensidonnan näkökulmasta puun käyttö rakentamisessa on erittäin positiivinen ilmiö. Laadukkaalle sahatavaralle on myös tulevaisuudessa kysyntää, sillä puurakentamisen suosio on jatkuvassa nousussa.

Ilmastonmuutos luo uhkia, jotka vaikuttavat metsiemme hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Metsäjalostuksen tarkoitus on nopeuttaa luonnonvalintaa, joka yhdessä muiden metsähoidollisten toimenpiteiden kanssa parantaa metsien hyvinvointia.

Kuvan lähde: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsanjalostus/metsanjalostuksen-menetelmat#asiantuntija