Metsätuhoista puhuttaessa usein ensimmäisenä tulee mieleen kirjanpainaja ja juurikääpä, sitten ehkä
myrskytuhot. Metsätuhojen aiheuttajia on paljon muitakin. Ilmaston lämpeneminen kasvattaa
metsätuhojen riskiä entisestään. Metsien kasvu on hidasta ja tuhoriskien pienentäminen koko metsän
elinkaaren aikana on tärkeää. Erilaisten metsätuhojen aiheuttajat ja niiden riskit on hyvä tunnistaa ja ottaa
ennakoiden huomioon metsien hoidon suunnittelussa.

Juurikääpä ja kirjanpainaja, taloudellisesti merkittävimmät metsätuhojen aiheuttajat

Elollisista metsätuhojen aiheuttajista juurikääpä aiheuttaa taloudellisesti isoimmat kustannukset
vuositasolla. Kirjanpainajan kanssa samaa tasoa kustannusten aiheuttajina on hirvieläimet. Elottomista
metsätuhojen aiheuttajista tuulituhot ovat merkittävimpiä. Luken julkaisemassa Metsätuhojenkokonaisvaltainen arviointi : METKOKA-hankkeen loppuraportissa vuotuisten kustannusten on laskettu
olevan 80–150 miljoonaa euroa.

Sen lisäksi, että erilaiset metsätuhot aiheuttavat valtavia kustannuksia, ne myös heikentävät metsien
hiilinielua ja vähentävät metsistä saatavan laadukkaan puuraaka-aineen määrää. Oikea-aikaisella ja hyvin
suunnitellulla metsänhoidolla pystytään pienentämään metsätuhojen riskiä ja huolehtimaan metsien
elinvoimaisuudesta myös tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän metsätuhojen riskiä monella tavalla

Ilmaston lämpenemisellä on monenlaisia vaikutuksia. Talvet ovat entistä lyhyempiä, ja roudaton ja ehkä
lumetonkin aika pitenee. Märkää painavaa lunta sataa useammin. Kuumat ja kuivat jaksot lisääntyvät ja
pidentyvät, mikä kasvattaa metsäpalojen riskiä. Vaikka myrskytuhoja aiheuttavia myrskyjä ei olisikaan joka
vuosi, niin tuhoa aiheuttavia voimakkaita myräköitä voi olla useammin. Luke ylläpitää
metsätuhoriskikarttoja, joista näkee mm. riskitason tuulituhojen osalta eri puolilla Suomea.

Lämpenevä ilmasto on jo aikaistanut kevättä ja pidentänyt kasvukautta. Vuotuinen tehoisa lämpösumma
tulee kasvamaan, mikä muuttaa kasvien ja eliöiden kehittymis- ja elinmahdollisuuksia. Jo nyt kannattaa
seurata sääolosuhteita ja metsätuhotilannetta Baltiassa sekä Etelä-Ruotsissa. Suunta tulee olemaan 10–20
vuoden sisään Suomessa samankaltainen. Samoin Suomen sisällä on hyvä seurata 100–200 kilometriä
etelämpänä olevien alueiden säätilojen muutoksia. Ennuste on, että metsien kasvu paranee
pohjoisemmaksi mentäessä, mutta Etelä-Suomessa kasvu voi hiipua kuumuuden ja kuivuuden takia.

Pidempi kasvukausi mahdollistaa lämpimämmässä viihtyvien puu- ja kasvilajien leviämisen aina vain
pohjoisemmaksi. Yksi esimerkki tästä on kuusen leviäminen entistä pohjoisemmaksi. Samoin tulevat
leviämään erilaiset eläimet ja hyönteiset, mukaan lukien tuhohyönteiset. Pidempi kasvukausi voi
mahdollistaa tuhohyönteisten lisääntymisen ja jopa useamman hyönteissukupolven kehittymisen yhden
kesän aikana. Puiden sienitaudit, mm. juurikääpä, leviävät myös helpommin lämpimämmässä ilmassa ja
myös sienitaudit tulevat leviämään entistä pohjoisemmaksi.

Esimerkkinä aina vain pohjoisemmaksi leviävästä lajista on kirjanpainaja, jota ei viisitoista vuotta sitten
Suomessa vielä paljoa ollut. Nyt kirjanpainajalöydöksiä on tehty jo Oulun pohjoispuolelta. Kirjanpainajan
torjunnassa nopeus on valttia. Kun havaitset kirjanpainajan reikiä ja purua puissa, pitäisi kirjanpainajan toukkia sisältävät puut kaataa ja viedä metsästä pois viipymättä. Kun kirjanpainajan toukat eivät pääse
kehittymään aikuisiksi kirjanpainajiksi estetään laajemmat kirjanpainajatuhot.

Metsäkeskuksen ylläpitämästä aineistosta näkee erilaisten tuhojen määrää eri puolilla Suomea vuodesta
1997 tähän päivään asti. Aineiston avulla voi arvioida erilaisten tuhojen riskejä oman metsän alueella.

Miten metsätuhojen riskejä voi pienentää?

Kaikkiin riskeihin ei voi vaikuttaa. Metsän sijainti, topografia ja maaperä on mitä on. Niiden riskien, joihin
voi vaikuttaa, minimoimiseksi on tärkeää ennakoida ja suunnitella oikea-aikaiset metsänhoitotoimet.

Perinteisesti säännölliset käynnit metsänomistajan toimesta metsätilalla ovat olleet ainoa keino varmistua
tuhoista ja puuston kunnosta. Onko puusto elinvoimaista vai kärsiikö kuivuudesta tai liian tiheänä
kasvamisesta? Samalla kannattaa vilkaista, millaiselta naapurin puolella näyttää. Metsätuholaiset eivät
tiedä metsätilojen rajoista, vaan liikkuvat ja leviävät miten haluavat. Nykyään maastokäyntien tukena
voidaan käyttää erilaisia digitaalisia työkaluja. Jos tuhoja kuitenkin epäillään tai havaitaan, on niiden tila
hyvä kartoittaa aina paikan päällä maastossa.

Tuhojen kohdalle sattuessa tai alkavia tuhoja havaitessaan on syytä reagoida nopeasti. Toimeen tarttumalla
voi estää laajemmat tuhot. Myös metsätuholaki velvoittaa metsänomistajaa toimimaan. Hakkuiden jälkeen,
on kaadetut havupuut kuljetettava pois metsästä lain asettamiin määräaikoihin mennessä. Myös
myrskytuhoalueilta on havupuut poistettava, jos kaatuneiden puiden määrä ylittää laissa määritellyt rajat.

Metsänhoitotöitä ja hakkuita suunnitellessa on hyvä pohtia asioita pidemmällä aikajänteellä. Metsä kasvaa
hitaasti ja se, mitä nyt istutetaan tai kylvetään, on vasta kymmenien vuosien päästä isoa metsää. Kestääkö
nyt tehdyt puulajivalinnat silloista ilmastoa?

Maaston muotojen ja maaperän lisäksi suunnitelmissa kannattaa ottaa huomioon myös ilmansuunnat ja
tuuliolosuhteet. Kaikki metsässä tehtävät toimenpiteet vaikuttavat laajemmin kuin pelkästään käsiteltävään
alueeseen. Hakkuiden jälkeen tuhoriskit kasvavat reunametsissä. Oman metsän tilanne ja käsittely
vaikuttaa naapuritilaan ja päinvastoin.

Laadukkaasti toteutettu metsän uudistaminen, juurikäävän torjunta ja oikea aikaisesti tehdyt
taimikonhoidot ja nuoren metsänhoidot kantavat pitkälle, myös lannoituksilla pystytään lisäämään puuston
elinvoimaisuutta. Monimuotoisemmat metsät ovat kestävämpiä myös ilmastonmuutoksen edetessä. Useamman puulajin metsissä eivät tuholaiset ja taudinaiheuttajat pääse tekemään niin kokonaisvaltaista tuhoa kuin yhden
puulajin metsissä. Eri ikäisen puuston ja eri puulajien sekoitukset monipuolisena mosaiikkina parantavat
metsän monimuotoisuutta, resilienssiä ja elinvoimaisuutta.

Seuraavassa artikkelissa avaamme tarkemmin tuhoriskien minimoimista hallinnoimissamme metsissä. Voit
käydä jo nyt tutustumassa metsänhoidon periaatteisiimme tästä.

10 tärkeintä ohjetta metsätuhojen minimoimiseksi

• Ennakoi!
• Käy metsässä säännöllisesti tarkastamassa tilanne
• Suunnittele metsätilan hoito pidemmällä aikajänteellä ja huolehdi laadukkaasta hoitotoimien
  toteutuksesta
• Sekoita puulajeja ja ylläpidä lehtipuuston määrää
• Huolehdi nuoren metsän hoito ja harvennukset ajoissa
• Uudista metsä ajoissa tuhoriskialueilla
• Vältä tuhoille altistavia käsittelyjä riskialueilla
• Huolehdi metsätuholain velvoitteista
• Harkitse metsävakuutuksen ottamista
• Tuhojen osuessa kohdalle, reagoi nopeasti ja pyri estämään laajemmat tuhot

Elinvoimainen metsä tarjoaa monia ekosysteemipalveluja, toipuu häiriöistä paremmin ja sopeutuu
helpommin muutoksiin. Huolehdi metsäsi hyvinvoinnista oikea-aikaisilla hoitotoimilla.