Metsä on usein iso omaisuuserä metsänomistajalle. Omaisuudenhallinnassa yksi tärkeimpiä asioita on riskienhallinta ja niiden ennaltaehkäisy. Kun mietitään metsän omistamiseen ja metsän arvoon liittyviä riskejä, isoimmat riskit liittyvät metsätuhoihin. Metsätuho voi pyyhkäistä nopeasti metsän arvon taivaan tuuliin.
Millaisia metsätuhoja on?
Metsätuhot voi jakaa karkeasti eläinten, hyönteisten tai sienien aiheuttamiin ja luonnonilmiöiden aiheuttamiin tuhoihin. Eri puolella Suomea on erilaiset todennäköisyydet näiden tuhojen toteutumiselle.
Eläinten aiheuttamat tuhot voivat olla esimerkiksi myyrien, jänisten tai hirvieläinten aiheuttamia tuhoja. Monet erilaiset eri puulajeja kiusaavat tuhohyönteiset aiheuttavat tuhoja metsissä. Isoimpia tuhon aiheuttajia on kuusen vihollinen kirjanpainaja, joka tappaa puun kerrallaan ja leviää nopeasti puusta toiseen. Sienet voivat sairastuttaa puuston. Ne leviävät juuriston tai ilmassa kulkevien itiöiden kautta. Luonnonilmiöistä myrskyt, lumi ja ukkosen aiheuttamat metsäpalot voivat tuhota isojakin metsä alueita kerralla. Metsäpaloja voi syttyä muistakin syistä kuin salaman iskuista.
Metsäkeskuksen sivuilta Metsätuhot-sivulta löytyy linkit muun muassa Kirjanpainajatuho-karttaan ja Metsätuhot-karttaan. Kartoista pääset zoomaamaan oman metsäsi sijaintialueelle ja näet, millaisia tuhoja lähialueilla on ollut. Sen avulla voit hieman arvioida, millaiset riskit eri tuhojen kohdalla metsässäsi on. Tuhojen mahdollisuuteen vaikuttavat metsän hoitotaso sekä ympärillä olevat metsät, maaston muodot ja ilmasto.
Miten metsänomistaja voisi varautua, jotta metsätuhot eivät toteutuisi ja pudottaisi metsän arvoa?
Eri tuhoihin voi varautua eri tavoin. On ennaltaehkäiseviä varautumiskeinoja ja keinoja, joilla voidaan pienentää tuhojen toteutumisriskiä. Kaikkiin tuhoihin ei voi varautua mitenkään.
Metsänhoidon toimenpiteillä voi pyrkiä siihen, että metsätuhot olisivat mahdollisimman pienet omassa metsässä. Ajallaan tehdyt hoitotoimet pitävät kasvamassa olevan puuston hyvinvoivana. Meillä AARI Metsällä tehdään metsille aina ajantasaiset metsäsuunnitelmat, joiden avulla hoitotoimenpiteitä voidaan ajoittaa parhaaseen aikaan.
Kun puuston kasvuolosuhteet muuttuvat radikaalisti esimerkiksi naapurikuvion hakkuiden takia, voi esimerkiksi tuulituhojen riski kasva. Myös kovin harvaksi hakatussa puustossa lumi- ja myrskytuhojen riski kasvaa. On tärkeää pohtia aina metsäkohtaisesti, millaiset hakkuut ovat sinne parhaat ja edistävät metsän hyvinvointia ja minimoivat tuhoriskiä.
Kuusi on mäntyä herkempi tuulituhoille pintajuuristonsa takia. Tuhoriskejä kasvattaa myös kovin yksipuolinen metsä. Monilajisempi sekapuusto pienentää riskejä. Tähän puulajien monipuolisuuteen voidaan vaikuttaa heti metsän uudistamisvaiheesta lähtien. Ratkaisuja tehdään koko metsän kiertokulun ajan, valittaessa kaadettavia ja kasvamaan jätettäviä puita. Onkin tärkeää pitää mielessä että metsässä tehtävät hoitotoimet vaikuttavat metsään ja sen kasvuun nyt ja pitkälle tulevaisuuteen.
On myös tärkeää käydä säännöllisesti metsässä katsomassa, voiko se hyvin. Laajempien kirjanpainajatuhojen ennaltaehkäiseminen vaatii nopeita toimenpiteitä silloin, kun keväällä tehdään ensimmäiset kirjanpainajahavainnot metsikössä. Siinä vaiheessa voidaan vielä puusto hakata hyvälaatuisena ja estää laajemmat tuhot. Jos kirjanpainajat ehtivät parveilemaan ja tappamaan puun, puuaineksen laatu kärsii, eikä se kelpaa enää tukkipuuksi. Oikein lämpimänä, pitkänä kesänä kirjanpainaja saattaa ehtiä tekemään toisenkin parveilun ja tuhot tuplaantuvat nopeasti. Myös muiden tuhohyönteisten kanssa on syytä olla valppaana ja pohtia oikeat toimenpiteet tuhojen minimoimiseksi.
Mitä pitää tehdä, jos metsätuho iskee?
Luonto on arvaamaton ja joskus tuho iskee metsään, vaikka kuinka metsänomistaja yrittäisi ennakoida ja tehdä parhaansa tuhoriskien pienentämiseksi.
Tuhojen arvioiminen kannattaa teettää metsäalan ammattilaisella. Ammattilainen osaa arvioida tuhoutuneen puuston määrän sekä sen, mitä tuhoutuneella puulla voi vielä tehdä. Osa puista voi olla myyntikuntoisia, vaikka ei välttämättä priiman puun hintaan.
Myös tuhopuiden korjuu metsästä on aina syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Tuhopuut voivat olla sikin sokin, osin vielä kiinni ja jännityksissä, jolloin niiden setviminen on riskialtista, vaarallista työtä. On tiedettävä, miten ja missä järjestyksessä puita katkotaan, ettei käy vahinkoja.
Metsätuholaki asettaa velvoitteita metsänomistajalle. Velvoitteet koskevat sekä ennaltaehkäisevää toimintaa metsän hakkuiden yhteydessä, että myös puiden poistamista tuhoalueilta. Ennaltaehkäisevissä toimissa Suomi on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen ja tietyt määräajat puun poiskuljetuksesta riippuvat siitä, millä vyöhykkeellä metsä sijaitsee. Näistä löytyy kooste Metsäkeskuksen Laki metsätuhojen torjunnasta -sivulta.
Metsävakuutus voi pelastaa taloutesi metsätuhon iskiessä
Metsätuhoista hirvieläintuhoihin yksityinen metsänomistaja voi saada valtiolta riistavahinkolain mukaista korvausta. Asia lähtee liikkeelle tekemällä korvauspyyntö Suomen Metsäkeskukselle. Muista tuhoista ei metsänomistaja saa mitään korvauksia. Siksi on tärkeää, että metsänomistaja miettii itse, kuinka isoja riskejä on valmis ottamaan. Lähellä päätehakkuuikää olevan metsän puuston arvo hehtaarilla voi olla jopa 10 000 – 20 000 €. Yksi pahasti osunut myrsky tai leimahtanut metsäpalo voi tuhota tuon kaiken hetkessä.
Mikäli haluat varmistaa, että metsätuhot eivät kaada talouttasi, kannattaa pohtia metsävakuutuksen ottamista. Kaikki vakuutusyhtiöt myyvät metsävakuutuksia. Metsävakuutuksen hinta määräytyy valitusta korvaustasosta ja omavastuusta. Korvaustasot ja mahdolliset omavastuutasot ovat vakuutusyhtiökohtaisia. Koska vakuutuksiin on mahdollista sisällyttää eri vakuutusyhtiöissä erilaisia asioita eri tavoin paketoituna, on metsävakuutusten hintojen vertailu melko hankalaa. Vakuutusyhtiöillä on myös omia kannustinohjelmiaan ja mahdollisia jäsenyysalennuksia, jotka vaikuttavat metsävakuutuksen hintaan. Metsänomistajan on pohdittava, mikä on oma riskinottokyky ja minkälaista vakuutusturvaa haluaa ja etsittävä itselleen sopivin vakuutus.