Moni miettii, mikä on metsän arvo per hehtaari. Tai kuinka paljon on metsän tuotto hehtaarilta. Näihin ei kuitenkaan ole yksiselitteistä vastausta olemassa. Metsän arvo voi myös olla aivan jotain muuta kuin euroja. Eri ihmiset myös painottavat eri asioita. Jos olet sijoittaja ja tavoitteesi on saada mahdollisimman hyvä tuotto metsästä, pohdit metsän arvoa varmasti eri tavalla kuin luontoarvoja ja monimuotoisuutta painottava metsän virkistyskäyttäjä.
Metsän taloudellinen arvo muodostuu metsän maapohjasta ja puustosta
Metsä voi olla maaperältään kivennäis- tai turvemaata. Se voi olla kallioisempaa tai rehevämpää. Siellä voi kasvaa hyvin monenlaista ja eri ikäistä puustoa. Sijainti eri ilmastovyöhykkeillä ja korkeudella merenpinnasta myös vaikuttaa puustoon ja sen kasvuun. Iso vaikutus on myös metsän aiemmalla hoitohistorialla ja miten siellä hoitotoimia on toteutettu.
Metsätilan arviointi ottaa huomioon maaston, taimikot, isomman puuston tämän hetken hakkuuarvon sekä odotusarvon puuston kasvulle myöhemmin tehtäviin hakkuisiin laskettuna. Taimikoiden ja puuston arvoon vaikuttaa, miten metsää on hoidettu ja kuinka hyvin kasvavaa puusto on. Myös puuston ikä- ja kokojakauma vaikuttaa summa-arvoon. Näiden osatekijöiden summasta saadaan kokonaisarvo, jota voidaan vielä korjata suuntaan tai toiseen. Tämä metsän arvon laskenta on nimeltään summa-arvomenetelmä.
Korjauskertoimella otetaan huomioon metsätilan erityispiirteitä sekä yleisiä hoito- ja hallintamenoja. Arvokkaat luontokohteet voivat nostaa arvoa. Toisaalta hankalan muotoinen ja heikosti saavutettavissa olevan tilan arvo voi laskea verrattuna paremman tien varrella olevaan helposti saavutettavaan tilaan nähden. Vaikka metsätilat olisivat samankokoiset, mutta toinen sijaitsee lähellä puuta käyttävää teollisuutta ja puusto on hyvin kasvuisaa ja toinen huonojen tieyhteyksien päässä pusikoitunutta ryteikköä tai kitukasvuista heikkolaatuista puustoa, niin tilojen arvo on aivan eri luokkaa.
Taloudellista tuottoa laskettaessa on pohdittava hoitokulut ja tehtävä riskianalyysi
Tuottoa metsästä saa muutamien kymmenien vuosien välein. Kun uudistushakkuut on tehty, uudistamisen jälkeen seuraavat pari kymmentä vuotta metsästä on kuluja. Taimikonhoito vaatii aikaa ja työtä. Ensiharvennukseltakin tuotot ovat todella pieniä. Vasta harvennushakkuilta voi ruveta tuottoja odottamaan enemmän. Varsinainen tili tehdään päätehakkuulta. Metsänomistajan on myös pohdittava halutaanko metsään tehdä päätehakkuita vai hoidetaanko sitä tavoitteena pitää metsä aina peitteellisenä ilman avohakkuita.
Metsäsijoittajan onkin osattava arvioida metsän hoitamiseen vuosien varrella menevät kulut ja arvioida, milloin ja minkä verran voi tuottoja hakkuista odottaa. Näiden laskelmien lisäksi on mietittävä, millaista korkoa metsäsijoitukselleen haluaa. Miten olet rahoittanut metsäsijoituksesi? Tuottaako metsä enemmän kuin siihen sijoitetut rahat korkoineen vai saisiko muualta parempaa korkoa? Metsän tuottoprosentti on ollut kilpailukykyinen moniin muihin sijoitusinstrumentteihin verrattuna. Se ei kuitenkaan ole tae, että niin on tulevaisuudessakin.
Mikään sijoitus ei ole riskitön. Ei myöskään metsä. Vaikka puuston kasvuennusteet olisivat hyvät ja tuotto-odotukset perustellusti korkealla, voi metsän arvo romahtaa yllättäen. Riskit metsäsijoittamisessa ovat pääasiassa luonnon itsensä aiheuttamia metsätuhoja. Hyönteis- ja sienituhoihin on hankala varautua. Myrsky- tai lumituhoja on vaikea ennustaa, vaikka jonkinlaista riskianalyysiä voi tehdä vaikkapa Metsäkeskuksen ylläpitämän metsätuhohavainnot-kartan avulla. Eri puolilla Suomea on erilainen riski tuhoille. Metsäpalo taas voi osua kohdalle missä päin vain – joko salaman sytyttämänä tai ihmisen varomattomuuden aiheuttamana.
Riskien minimoimiseksi metsän voi vakuuttaa. Metsävakuutus on halpa verrattuna siitä saatavaan hyötyyn, jos iso tuho osuu kohdalle. Varsinkin hakkuukypsyyttä lähestyvän puuston vakuuttaminen voi antaa metsänomistajalle paremmat yöunet, vaikka myrskytuulet tuivertaisivat voimakkaina.
Metsän arvo on paljon muutakin kuin euroja
Metsänomistajalla voi olla syvä side metsään, joka on ollut oman suvun omistuksessa vuosikymmeniä tai jopa satoja. Silloin metsän arvo on aivan eri kuin sen arvo olisi pelkästään euroissa mitattuna. Siinä tulee ylisukupolvinen jatkumo ja halu huolehtia metsä vähintään yhtä hyvässä kunnossa ja arvossa seuraaville omistajille kuin mitä sen on itse saanut.
Monimuotoisia metsiä, joissa on arvokkaita luontokohteita tai upeita maisemia, voi myös olla vaikea arvottaa. Onko metsä virkistyskäytössä arvokkaampi kuin talousmetsänä? Luonnossa liikkujat pitävät kuntoaan ja hyvinvointiaan yllä siellä liikkuessaan. Tämä vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja ylläpitää ihmisten työkykyä. Nostavatko metsän muut tuotot, kuten marjat, sienet, riista, muut keräilytuotteet, sen arvoa omistajalleen? Puhdas suomalainen luonto tarjoaa arvokasta lisää ruokahuoltoon ja omavaraisuuteen sekä toimii valttina matkailussa.
Entä sitten suojellut metsät, joista löytyy ehkä vaarantuneita tai uhanalaisia metsätyyppejä, eliölajeja, luontokohteita, kasvupaikkoja kasveille ja eläimille. Metsien suojelua on vaikea arvottaa, kun ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta ja tarjotaan elinpiirejä vaarassa oleville lajeille. Eihän sellaisia voi edes euroissa mitata. Hyvin kasvavat monimuotoiset metsät ovat myös maapallon keuhkot ja turvaavat hiilinieluina meidän kaikkien elinmahdollisuuksia. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on korvaamaton.
Oletko miettinyt mitä tekisit metsilläsi? Mikä on metsiesi tulevaisuus? Mikäli olet miettinyt metsätilasi myyntiä, saat kauttamme metsästäsi aina reilun markkinahinnan ja kaupat hoituvat sujuvasti ja helposti. Pyydä tarjous metsätilastasi. Metsän myyntiä pohtivalle myös AARI Yhteismetsä voi olla hyvä ratkaisu. Yhteismetsästä löydät lisää tietoa tästä.