Tuottoarvo

Miten optimoida metsän tuotto – metsänkasvatusmallit päivittyivät

Metsänhoito perustuu aina erilaisiin malleihin, joilla mallinnetaan eli ennustetaan metsien kasvua ja määritetään metsän tuotto. Mallit perustuvat tutkimustietoon. Suomessa metsiä on tutkittu pitkään ja meillä on käytössämme järjestelmällisesti kerättyä dataa vuosikymmenien ajalta. Suomessa on tehty Valtakunnan metsien inventointia (VMI) jo vuodesta 1921 asti. Tällä hetkellä meneillään on jo VMI13. VMI:ssä mitataan koko maan kattavilta koealoilta muun muassa puuston määrää, kasvua ja laatua, metsien monimuotoisuutta sekä hiilensidontaa. Nykyisten mallien pohjana on siis kansainvälisestikin ainutlaatuinen säännöllisiin maastomittauksiin perustuva tutkimus.  

Luonnonvarakeskus, Luke, on päivittänyt Suomen metsienkasvatusmallit vastaamaan VMI11 (2009-2013) saatuja tietoja. Päivitetyt mallit ennustavat parempaa kasvua, etenkin järeälle ja varttuneelle puustolle. Tämä aikaistaa puiden mahdollisia hakkuita. Uudet päivitetyt Motti-kasvumallit ottavat myös paremmin huomioon eri tavoin käsitellyt metsät kuten seka- tai eri-ikäisrakenteisetmetsät. Aiemmin mallit ovat perustuneet lähinnä yhden puulajin ja ikäluokan metsätalouteen. 

Päivitettyjen kasvumallien vaikutus metsän tuottoon 

Metsäntuotto perustuu puun kasvuun. Kun puun kasvun oletetaan olevan aiempia kasvumalleja parempaa, voidaan odottaa metsän tuoton kasvavan. Mikä taas parantaa metsästä saatavaa tuottoa, sillä sijoitetulle pääomalle saadaan tuottoa aiemmin. Metsien kasvumallit ja hakkuiden optimaalinen mallintaminen kasvumallien pohjalta ovat kriittisiä tekijöitä metsäsijoituksen tuoton ja kannattavuuden arvioimisen kannalta. 

AARIn kantavana ajatuksena on yhdistää uusin tutkimustieto, parhaat työvälineet ja asiantunteva maastopuolen metsäosaaminen. Olemme vuodesta 2013 lähtien käyneet läpi eri kasvumallien heikkouksia ja vahvuuksia, sekä yhdistäneet näitä asiantuntijoiden näkemyksiin ja mittauksiin maastossa. Havaintomme mukaan aiemmin käytössä olleet MELA-mallit olivat ristiriidassa sekä Valtakunnan metsien inventointien mittaustulosten sekä asiantuntijoidemme tekemien maastomittausten kanssa. Lisäksi tutkiessamme malleja lähemmin huomasimme myös muita ongelmia, kuten, että metsien kasvu ei reagoinut harvennuksiin juuri ollenkaan vaan mallit kannustivat kasvattamaan metsiä ylitiheinä. 

Tarkat ja harhattomat kasvumallit ovat metsän tuoton laskemisen ja optimoimisen kannalta avainasemassa. Vanhoissa kasvumalleissa oli metsän tuoton ja hiilensidonnan kannalta ikävää harhaisuutta. Metsien kasvu romahti malleissa aivan liian nopeasti mikä kannusti metsästään mahdollisimman korkeaa taloudellista tuottoa hakevaa metsänomistajaa päätehakkaamaan metsänsä liian aikaisin. Tällöin myös kuutiomäärä ja tukkiprosentti olivat verrattain matalat, jolloin myös euroja sai hehtaarilta selvästi keskimääräistä vähemmän. Vielä ikävämpää oli, että metsät hakattiin liian nuorina, jolloin niiden kasvu ja hiilensidonta olivat tosiasiallisesti vielä erittäin hyvällä tasolla. Mallit ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Mallien hyödyntämättä jättäminen olisi kuitenkin sama kuin ajaisi puita metsästä metsäkoneiden sijaan hevosella. Toisaalta metsäkoneella saa paljon enemmän tuhoa aikaan, jos puikoissa ei ole osaava kuski. 

Myös me AARIlla käytämme tällä hetkellä VMI11 aineistolla päivitettyjä metsänkasvumalleja, sekä teemme yhteistyötä johtavan metsäalan ohjelmistokehitysyhtiö Simosol Oy:n kanssa. Mittaamme kuitenkin jatkuvasti myös itse kasvuja maastossa. Ajantasaisilla työvälineillämme voimme arvioida jokaisen metsätilan ja kuvion kohdalla metsän todellista kasvua verrattuna kasvumallien antamaan kasvuun. Metsät ovat yksilöitä. Vesitalous, maastonmuodot ja ilmansuunnat vaikuttavat kasvuun jokaisen metsätilan kohdalla yksilöllisesti, näitä eivät nykyiset kasvumallit vielä kykene huomioimaan. Asiakkaanamme voit luottaa siihen, että meillä on aina paras mahdollinen käsitys kaikista metsän tuottoon ja kasvuun vaikuttavista asioista. Ota yhteyttä niin kerromme lisää siitä, kuinka arvioimme jokaisen metsätilamme todellista kasvua, josta käytämme termiä boniteetti.