Yhdysvaltojen tuontitullien vaikutukset metsänomistajan näkökulmasta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin nopeasti muuttuva tullipolitiikka vaikuttaa puun kysyntään ja
hintaan. Tämä on ajankohtainen ja metsänomistajia mietityttävä asia. Metsänomistajan ansainnasta
noin 70 % muodostuu tukkipuun ja 30 % kuitupuun myynnistä. Tämän vuoksi tukkipuun ja sahatavaran
hintavaikutusten arviointi on metsänomistajan tulonmuodostuksen kannalta tärkeää.
Tukkipuuta käytetään pääasiassa sahatavaran tuotantoon. Yhdysvalloissa sahatavaraa käytetään
vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Käytetystä sahatavarasta noin 25 miljoonaa kuutiometriä
tuodaan Kanadasta ja vain 4 miljoonaa kuutiometriä Euroopasta – lähinnä Saksasta ja Ruotsista.
Yhdysvalloissa sahojen käyttöaste oli lähellä täyskäyttöä Covid-19 aiheuttaman tee se itse– boomin
seurauksena, jolloin sahatavaran hinta nousi merkittävästi. Sittemmin sahatavaran kysyntä on laskenut
ja käyttöaste palannut normaalille tasolle. Arvioiden mukaan Yhdysvaltojen on mahdollista nostaa
omaa sahatavaran vuosittaista tuotantoa enintään 5 % ilman uusia, merkittäviä investointeja tuotanto-
laitoksiin, infrastruktuuriin tai korjuukalustoon.
Yhdysvallat tulee siis olemaan jatkossakin sahatavaran merkittävä nettotuoja. Kanadalaiseen sahatavaraan
kohdistuvat tuontitullit tulevat nostamaan sahatavaran hintaa Yhdysvalloissa merkittävästi.
Lyhyellä aikavälillä tämä voi hyödyttää eurooppalaisia sahoja, mikäli niiden suhteellinen kilpailukyky
Yhdysvaltojen markkinalla säilyy parempana kuin kanadalaisten tuottajien. Koska sahatavaran vienti
Euroopasta Yhdysvaltoihin ei ole volyymiltaan kovin merkittävä, on Euroopan sisäisellä sahatavaramarkkinalla
suurempi merkitys metsänomistajan kannalta. Saksassa puurakentamisen osuus lisääntyy
selvästi, vaikka muutoin rakennusaktiviteetti on matala. Tämä näkyy jo osittain Keski-Euroopan tukkipuun
hinnassa. Trumpin tullien nettovaikutukset eurooppalaisen sahatavaran kysyntään
ja tukkipuun hintaan ovat arviomme mukaan lyhyellä tähtäimellä jopa positiivisia.
Keskipitkällä tähtäimellä näemme vaikutuksien olevan neutraaleja.
Kuitupuuta käytetään puolestaan pääosin sellun ja massan tuotantoon. Yhdysvalloissa käytetystä
pitkäkuituisesta havusellusta noin puolet tuodaan ulkomailta. Merkittävin tuontimaa on jälleen
Kanada, siinä missä Ruotsin ja Suomen osuus on pienehkö. Lisäksi Yhdysvaltoihin tuodaan lyhytkuituista
lehtisellua erityisesti Etelä-Amerikasta. Trumpin tuontitulleilla on odotettavasti negatiivinen vaikutus
niihin pohjoismaisiin metsäyhtiöihin, jotka vievät markkinasellua tai kartonkia Yhdysvaltoihin.
Trumpin tavoitteena on edistää yritysten investointeja tuotantoon Yhdysvalloissa. Kemiallisen metsäteollisuuden
investoinnit kuitenkin kestävät esiselvityksineen ja suunnitelmineen vuosia. Lisäksi vaaditaan
puunkorjuuseen ja logistiikkaan liittyviä merkittäviä investointeja. Yhdysvaltojen metsäteollisuusinvestointien
vauhdittamiseksi tarvittaisiin pidempiaikainen pysyvä muutos, johon liittyisi myös puunkorjuukaluston
hankintaa ja henkilöstön lisäkoulutusta, sekä tietysti varmuutta toimintaympäristöstä. Emme näe merkittäviä investointeja uuteen kapasiteettiin todennäköisenä nykyisessä, ennalta arvaamattomassa
toimintaympäristössä. Suurimmat kielteiset ajurit tähän ovat arvaamaton ja lyhytnäköinen
talouspolitiikka, sekä investointiprosessien kesto, joka on parhaassakin mahdollisessa tapauksessa 4
vuotta.
Trumpin tullien nettovaikutukset eurooppalaisen kuitupuun kysyntään ja hintaan ovat arviomme mukaan
keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä neutraaleja.
Suomalaisten metsäteollisuustuotteiden viennin arvo Yhdysvaltoihin oli vuonna 2024 arviolta 1 077 miljoonaa euroa. Tästä noin 90 % koostui massa- ja paperiteollisuuden ja 10 % puutuoteteollisuuden tuotteista, pääasiassa höyläsahatavarasta (27 miljoonaa euroa) ja vanerista (50 miljoonaa euroa). Yhdysvallat ei siis ole kovin merkittävä vientimaa suomalaiselle, mekaaniselle metsäteollisuudelle.
Venäjän puu
Venäjän puun mahdollinen paluu markkinoille on myös asia, joka aiheuttaa paljon keskustelua.
Venäläinen puu on ollut kotimaamme metsäteollisuudelle tärkeä raaka-aineen lähde, joskin tuontimäärät
laskivat huippuvuosien noin 15 miljoonan kuution vuosituonnista 8 miljoonan kuution tasolle
jo ennen Venäjän aloittamaa Ukrainan hyökkäyssotaa. Merkittävin muutos tullisäännöksissä tapahtui
finanssikriisin jälkeen, jolloin havutukkien vientitullit Venäjältä nousivat kiintiöineen. Havutukin tuonti
väheni tuolloin merkittävästi, mutta koivukuitu säilyi tulleilta vapaana, ja näin ollen siitä muodostui
volyymiltaan merkittävin osa Venäjän puun viennistä.
On syytä muistaa, että kotimaisen metsäteollisuutemme rakenne on muuttunut graafisen paperin
tuotannon vähenemisen seurauksena, jonka vuoksi koivukuidun tarve on laskenut. Samaan aikaan
havupuun käyttö on kasvanut, sillä uudet investoinnit kuluttavat enemmän havupuuta verrattuna
graafisen paperin valmistamiseen. Näemme kotimaan puunkäytön lisääntyvän vuosina 2025–2026,
kun Kemin biotuotetehdas siirtyy täystuotantoon, Stora Enson Oulun investointi on valmis ja uudet
sahat (Stora Enso, Kuhmo, Pölkky) käynnistyvät. Kilpailu Itämeren alueen havupuuvarannoista kiihtyy
edelleen.
Näkemyksemme mukaan Venäjän puun mahdollinen paluu markkinoille voi aluksi lisätä hakkeen ja
kuitupuun tarjontaa, mikä voi välillisesti helpottaa Suomen markkinatilannetta. Venäjän puunviennin
käynnistyminen on varmuudella byrokraattinen ja komplisoitu prosessi, emmekä näin pidä todennäköisenä,
että viennin volyymi yltäisi kovin nopeasti tasolle, jossa se oli ennen Ukrainan sodan alkua.
Teollisuuden puunkäytön muutos ja uudet investoinnit huomioiden näemme, että Venäjän mahdollisen
tuontipuun merkitys lyhyellä aikavälillä on vähäinen, mutta keskipitkällä aikavälillä auttaa tasapainottamaan
kuitupuun ylikysynnästä johtuvaa epätasapainoa.
Yhteenveto näkymistä vuodelle 2025
Euroopan rakentamisen asteittainen elpyminen ja Saksan ilmoittamat merkittävät infrastruktuuri-investoinnit
lisäävät sahatavaran ja tämän kautta tukkipuun kysyntää Keski-Euroopassa. Kova hintakilpailu
sellumarkkinoilla rajoittaa metsäyhtiöiden kykyä maksaa korkeita hintoja erityisesti kuitupuusta. Harvennushakkuissa hinnat ovat huipputasolla ja odotamme erityisesti kuitupuun hinnan laskevan lievästi
loppuvuonna. Päätehakkuiden tukkipuun hinnassa arvioidaan olevan vielä lievää nousupotentiaalia
keväällä, sahatavaran hintakehityksen myötä. Näkemyksemme mukaan pelkästään nykyinen epävarmuus
Trumpin tuontitulleista heikentää erityisesti Yhdysvaltojen taloutta ja globaalia talouskasvua.
Puun hintatasossa on edelleen nousuvaraa, mikäli markkinoiden hinnoittelema optimismi kohtuullisesta
Euroopan talouden elpymisestä toteutuisi. Näemme kuitenkin uhkakuvat globaalin tullisodan
vaikutuksista merkittävinä. Alkuvuoden kilpailutuksessa pääsimme ennätyksellisiin puun hintoihin
harvennushakkuiden ylittäessä selvästi 80 euroa tukkipuussa ja 40 euroa kuitupuussa. Olemme
tänäkin vuonna tehneet puukauppaa etupainotteisesti varmistaaksemme kassavirrat nykyisellä,
erittäin hyvällä hintatasolla.
Lähteet:
https://www.timber-online.net/sawn_timber/2025/02/tariffs-or-no-tariffs-.html